Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Vaan kotitielle jos koitunen, jos näen näillä mä silmin puolison, syntymämaan sekä korkeat myös kotilinnat, silpaiskoon vihamies pään multa, jos en omin kourin katko jo kappalehiksi ja kirkkaan valkean valtaan luo tätä jousta, jok' on ihan turhaan myötäni tullut!" Vastasi Aineias, jalo päämies iliolaisten: "Noin älä haasta!
Rohkeutt' antoi Ksanthos vimmoissaan verisurmast' iliolaisten, joit' oli armoa vailla Akhilleus tappanut virtaan. Mutta kun rientäissään liki tullut toist' oli toinen, ensin virkkoi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kenpä ja mist' olet miehiä, kun mua kohdata tohdit? Ei pojat onnellisten käy mun kättäni vastaan."
Taistelo vimmainen taas alkoi laivojen luona, kuin veres, uupumaton ois vastaan joukkoa joukko ryhtynyt ryntäämään; raju niin oli ottelon riehu. Näinp' oli ottelijain nyt mieli ja aatos: akhaijit vartoi kuoloa vain, tuhon päivää väistämätöntä; 700 toivo ja intopa taas oli kaikkien iliolaisten laivoihin tuli syöstä ja surmata aimot akhaijit. Moisia miettien ryntäsivät päin miehiä miehet.
Siis heti nyt mua kuule, ma airut Zeun olen ylhän, kaukaakin joka suosijanas sua suojaten katsoo. Sun hiuskaunot akhaijit Zeus heti suoria taistoon käskee kaikki; jo liet katulaajan kaatava Troian; eivät kauemmin nyt siit' ikivallat Olympon riitele, yht' ovat mieltä; jo heidät kaikki on Here kääntänyt puolelleen, tuho eessä on iliolaisten, säätämä Zeun.
Kulmia tuimistain noin vastasi nopsa Akhilleus: "Voi sua, voiton pyytelijää, häpyheittoa herjaa! Kuinka akhaijeist' ainoakaan sanas saattavi kuulla, kulkea retkilläs tahi taistoon astua tuimaan? Iliolaisten vuoks sotikuulujen tänne en tullut taistelemaan; mikä mull' ois syy vihatakseni heitä?
Senp' uros ilmaan nosti nyt kuin unikukkasen umpun iliolaisten nähdä ja riemuten huusi ja virkkoi: "Viekää viesti se Ilioneun isän kuulla ja äidin, ett' asumuksessaan he jo poikaans' aimoa surkoot; sill' ei puoliso saa Promakhonkaan riemuta rakkaan kumppanin saapumisesta, kun Troian mailta jo viimein laivoin laskien pois palajamme, me poiat akhaijein."
Virkki ja tuimana kuin lumitunturi päin uros syöksyi, huutaen riens apukansain luo sekä iliolaisten. Pulydamaan tykö nyt, uron uljaan, Panthoon poian, kaikki jo kertyivät, kun kuulivat Hektorin käskyn. Vaan eturinnast' etsi hän viel' yhä rientäen eestaas, Deifobos mihin jäi, Helenos mihin, ruhtinas uljas, Asios Hyrtakon juurt', Adamas mihin, Asion poika.
Sun hiuskaunot akhaijit Zeus heti suoria taistoon käskee kaikki; jo liet katulaajan kaatava Troian, eivät kauemmin nyt siit' ikivallat Olympon riitele, yht' ovat mieltä; jo heidät kaikki on Here kääntänyt puolelleen, tuho eessä on iliolaisten, säätämä Zeun. Tämä nyt pane mielees, että sit' ei vie unho, kun sult' uni pois, poven virkistyttäjä, häipyy."
Lahjasi anna, jos tahdot, nuo, kuten vaativi kohtuus, tai pidä, tee miten mielit. Vaan heti vitkaelutta taistoon hankkiukaamme; nyt ei sovi haaskata aikaa haastaen, aikaillen, kun on täyttämätön teko aimo. Kuin nyt Akhilleun taas eturinnass' iskevän näätte, keihäsvaskellaan rivit sortavan iliolaisten, mies kera miehen mittelöhön niin kaikki te käykää!"
Virkki, ja Here, valtiatar vakasilmä, jo säikkyi, näin sanat siivekkäät jo hän vastasi hälle ja lausui: "Kuulkoon allani maa sekä päälläni aukea taivas, myös syvä, suistuva Styks sepä vahvin näät sekä kauhein on vala auvoisain ikivaltain sun pyhän pääsi kautta ja kautt' oman yhteisen, aviollisen vuoteen, loukata milloinkaan jot' en tohtisi vannoen väärin: en minä käskenyt maan järisyttäjän iliolaisten kimppuun käydä, en Hektorin, noit' en akhaijeja auttaa; kaiketi kannustaa sekä kiihtää hänt' oma mieli, sortuvan laivain luo kun akhaijein hän näki surren.
Päivän Sana
Muut Etsivät