Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025


Kuink' otat suosiohos sinä Troian röyhkeät miehet, riettaat mieleltään, verenahneet ainian, joit' ei konsaan kyllyttää voi tappavan taistelon telme? Kaikkeen kyllästyy, unehenkin, rakkauteenkin, lauluun armaaseen sekä riemuun karkelon kauniin, vaikk' ovat sorjemmat toki kuin sota nuo ylenkyllin nauttia; vaan verivimmapa ei väsy iliolaisten!"

Iliolaisten on voitto ja kaattu akhaijien parhain, Patroklos, suru hänt' on haikea danaolaisten. Joudu Akhilleun luo liki laivoja, vie sana; ehk' on rientävä ruumiin korjaamaan, tamineettoman, paljaan, laivalleen; asun vei näet Hektor heiluvaharja." Virkki; mut Antilokhon sana tyrmistytti se, kauan mykkänä seisoi hän, sanatonna, ja kyynelin silmät täyttyi, salpautui jalo, raikuva ääni.

Niinp', oi Zeus, nyt viimeinen sinä toivoni täytä: turvaan meidän suo toki päästä ja turmio välttää, iliolaisten noin älä salli akhaijeja sortaa!" Virkkoi noin, ja jo Zeus, hänen kyyneliään polotellen, viittasi, ettei ois väki sortuva, vaan tuhon välttäis.

Ensin akhaijit sai tulisilmät väistyä, sillä kaatui mies, joka ei arin ollut myrmidoneista, poika Agakleen urhokkaan, jumalainen Epeigeus; valtias ennen ol' ollut hän Budeionin sorjan, vaan sukusuuren kons' oli serkun tappanut, turvaa etsien Peleun luo ja Thetiin tuli kuuleanilkan. Troiaan laittoivat hepokuuluun aimon Akhilleun seurana nuo hänet taistelemaan kera iliolaisten.

Kaikki ne laivat, jotk' ovat rannimmaisina maalla, aika jo temmata on telapuiltaan veen pyhän aaltoon, rantaan kiinnittää kiviriipoin; iliolaisten taistelon taltuttaa ehk' yön tulo ambrosiaisen; silloin laivat muut alas aaltoon laskea voimme. Kehnoa ei tuhon alt' ole väistyä yötäkin myöten; karkota vaaraa kauniimp' on kuin sortua surmaan."

Tulvi jo urhojen vert' yliyltään muuri ja tornit, huppeli iliolaisten, akhaijein myös punahurme, eipä akhaijeja karkoittaa vihamies toki voinut, vaan kuin kehrääjän vakamielen vaaka, kun kuppiin toiseen punnus on pantu ja toiseen täys tasamäärä villoja, jotta hän lapsilleen sais ansion niukan: niin tasan vaappui taistelo nyt sekä mittelö miesten, kunnes Hektorin salli jo Zeus urokunnian saada; ensimmäisnä hän näät yli riensi akhaijien muurin; Troian miehiä kiihtäen huus läpitunkevin äänin: "Eespäin, Ilionin hepourhot, muuri jo maahan murrelkaa, tuli tuima jo tuiskatkaa sotapursiin!"

Vaan mitä varten multa te kaikkia näin kyselette? Iliolaisten leiriin jos haluatte, sen äärell' yksikseenpä on tuoll' urot Thrakian, tullehet äsken, Rhesos johtajanaan, vesa Eioneun isovalta.

Kanssapa lokrit Oileun ei pojan urhean olleet, sill' eturinnass' ei pelotonna he seisoa voineet, kellään vaskist' ei kypärää näet huiskuvaharjaa, kilpeä ympyriäist', ei keihässaarnea ollut, jouset, lingot vain lujalankaiset varanansa Troiaa vastaan matkasivat sekä niill' ani-taajaan heittivät, ampuivat, rivit rikkoen iliolaisten.

Kaikk' ei auvokkaat sua vainoa viel' ikivallat, vaan pölypilveen voi päämiehet iliolaisten viel' avotanteren peittää, pois sinun silmäsi nähden karkota kaupunkiin sotaleirin luota ja laivain." Virkki ja karkasi päin kedon poikki ja huus jylyäänin.

Niinpä on meidän miettiminen, mikä neuvo nyt oivin, pois miten kumppani viedä ja telmeest' iliolaisten itsekin turviin tulla ja kuolo ja kohtalo välttää." Vastasi Aias näin, Telamonin aaluva aimo: "Haastoit kohdalleen, Menelaos kuulu, ja oikein. Rientäös siis, kera Merioneen ota olkasi päälle vainaja maasta ja vie pois kamppailusta.

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät