Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. toukokuuta 2025
Sa onnettaren sulho, käyt vain taistoon, Kun oikullinen armos apuun joutuu. Sinäkin valas söit ja valtaa mairit. Mik' olet narri! Suurisuinen narri! Mun hyväkseni kerskut, poljet, noidut! Oi, sua kylmäverist' orja-parkaa! Kuin pauanne mun sivullani haastoit, Mua auttaa vannoit, käskit minun luottaa Väkeesi, onneesi ja tähtiisi. Nyt vihamiestenikö puoleen luovut? Sun leijonanko talja ylläs! Hyi!
Vaan käsi jonkun taivahisen mua vieläkin varjoo, koskapa onnekkaan noin ohjasi tielleni oppaan, kuin ylen kaunis sulla on kasvu ja muoto, ja mieli ymmärryst' ylen täynnä; on autuas sull' isä, äiti." Hällepä virkkoi taas Zeun airut, tappaja Argon: "Haastoit, vanhus, kaikin päin osuvasti ja oikein.
Ei sitä miest' ole, ken Zeun sallimat torjua saattaa, kuink' uros olkoonkin; Zeus mahtaja on moniverta." Hällepä vastasi näin sotaärjyinen Diomedes: "Haastoit, vanhus, kaikin päin osuvasti ja oikein; mutta on tuska se sietämätön sydämelleni, sillä Hektor kuuluttaa kokouksess' iliolaisten: 'Karkuun laivoilleen minä säikytin Tydeun poian. Kohta hän kerskuu noin; maa nielaiskoon minut ennen!"
Sun jalouttasi kaikk', Agamemnon, kiittävät silloin, sill' ei jää häpeäksi se valtiahalle, jos alttiin suo sovituksen sille, jot' ensin loukkasi suuttuin." Hällepä vastasi näin Agamemnon, valtias miesten: "Poika sa Laerteen, sanas kuulen nuo ilomielin, sillä sa haastoit kaikin päin osuvasti ja oikein. Valmis tuon olen vannomahan, sydän niin mua käskee; väärin en vanno ma eess' ikivaltain.
Ja hyvin huomasin: vihastukseen ei kokouneet sinä iltana veres, hyvin pulputti syömes, lauloi suus, ja äänesi milloin syvänä kumpus ja milloin hopeisna heläjöi, ain aineitten mukaan: sa toisella äänellä haastoit reaalioita ja toisella estetiikkaa ja kunniaa "musikaalisen puheäänen" hyvin julisti puhees ja puheesi soinnutus. "Mist' ikävä hälle konsaan?
Vaikk' isovoimainen, jumalattaren kantama lietkin, hän toki suuremp' on, useampia hän näet käskee. Malttuos, Atreun poika, ma sult' anon itse ja pyydän, viihtyä suo vihan tuon, sovi kanssa Akhilleun; suur' on turva akhaijein kaikkien hän sodan turmia vastaan." Hällepä vastaten näin Agamemnon valtias lausui: "Haastoit, vanhus, kaikin päin osuvasti ja oikein.
Porot juoksi, sorkat paukkui, tierat lenteli tuliset. Hiiet nostatti näkyjä, pahat pahoja kuvia. Korpit koikkuivat perässä, eellä lenti lemmottaret, suolta kuului suuri huuto, metsästä paha meteli. Tulit he ukon tuvalle valkehina ja vapisten. Haastoit ankaran asian, lausuit ouon lausehensa. Kysyit oppia ukolta.
Niinpä on meidän miettiminen, mikä neuvo nyt oivin, pois miten kumppani viedä ja telmeest' iliolaisten itsekin turviin tulla ja kuolo ja kohtalo välttää." Vastasi Aias näin, Telamonin aaluva aimo: "Haastoit kohdalleen, Menelaos kuulu, ja oikein. Rientäös siis, kera Merioneen ota olkasi päälle vainaja maasta ja vie pois kamppailusta.
Jo siis lepy, armoton ällös luon' oman lietesi olko: on kattosi alla akhaijein uskotut vierainas, ja sun ystäväs viel' yli muitten, parhaat, rakkaimmat väen kaiken paljoudesta." Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Aias, urhojen pää, Telamonin poika sa aimo! Haastoit kohdalleen, kuin mun sydämestäni melkein.
tuon kuulimme: »Oi sinä, jolle puhun, lombardian-kieltäni ken haastoit äsken, sanoen: 'Mene, en sua enää härnää', ma joskin myöhästynyt hiukan lienen, äl' epää jäädä puhumaan mun kanssain, näät, etten itse epää, vaikka palan! Jos juur' oot tähän tummaan piiriin tuotu latinalaisten maasta suloisesta mi kaiken syyni kehto on, niin virka, sodassa vaiko rauhass' on Romagna?
Päivän Sana
Muut Etsivät