United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hänen omat toimensa kai vievät häneltä niin paljon aikaa; ja setä sanoo, että olisi sopimatonta kutsua hänet iltaseuroihimme, sen jälkeen kuin hän on tehnyt velvollisuudekseen joka tilaisuudessa ilmaista jyrkkiä mielipiteitään, joihin ei tohdi koskea ilman että syntyisi kiivas väittely. Parissa herraseurassa, niin kertoi setä, oli hän ollut liian suurisuinen ja oli juonut liiaksi.
Ohoh mies, minä en pidä hänen pauhaavista sanoistansa enempää lukua kuin tämän linnan tornit koillistuulen vinkumisesta, joka tulee sekin Flanderista päin aivan kuin tämä suurisuinen lähettiläs.»
Talven puolesta sinäkin, Kuin Puhurin julma poika Taistelet kevättä vasten, Viisautta, viljelystä, Suvituulen mieltä vasten. NUORI JOUKO. Sepä on mies kovin ylevä, Se Suvannon suurisuinen: Naisen mieli on matala, Senkin tyyten tyhjenteli Viekkahilla virsillään. AINO. Jouko, veljyeni! NUORI JOUKO. Poistu, Sisko! Sin' et tunne tuota, Minkä loi kevät minuhun, Mustan kiihkon. AINO. Sit' en tunne.
Samana päivänä Cethegus tuli käymään Rusticianan ja Camillan luona. Hän oli saapunut tärkeiden asioiden vuoksi Roomasta ja tuli juuri eräästä neuvostonkokouksesta, joka pidettiin sairaan kuninkaan huoneessa. Hänen tarmokkaat piirteensä ilmaisivat pidätettyä vihaa. "Toimeen, Camilla", sanoi hän kiivaasti. "Te viivyttelette liian kauan. Tämä suurisuinen poika tulee liian mahtavaksi.
Toistaa: Tahdon jatkaa vaikka EILA Intoutuneena: Nyt aikovat vetää hänet alas! Oikein, suurisuinen kaarneenpoika! MERTSI Värähtäen: Se on häpeällistä! Miksei hän saisi URDIS Mervit uhkaavat: jatka!
Onko siellä ketään? Rauha olkoon tälle tyrmälle! HERRA TOPIAS. Se veitikka matkii hyvin; kelpo veitikka! Kuka huutaa? NARRI. Herra Topas, pastori, joka tulee tervehtimään Malvoliota, sitä kuuhullua. MALVOLIO. Herra pastori, herra pastori, hyvä herra pastori, menkää armollisen neidin luo. NARRI. Pakene pois, sinä suurisuinen paholainen! Etkö sinä muusta puhu kuin neideistä?
Minä sanelen sanoja, Minä lauluja latelen, Ett'et ole semmoisia Kuullut ilmoisna ikänä. Laulan lapset laulajiksi, Laulan tyhmät tietäjiksi, Laulan tulen pakkaseksi, Pakkasen tulen väeksi, Kivet halki kankahalla, Poikki petäjät mäellä, Tule kansa kuulemahan Ennen kuulemattomia!» Tällä lailla laaullansa Lauloi kerran laajaleuka, Suurisuinen pöyhisteli.
Tämän ylistys-puheen kestäessä, oli toivorikas vaatekauppias levittänyt esiin kaikki tavaransa. Hän oli pieni, vilkas mies, terävällä ulkomuodolla, sekä puheissaan jotenkin suurisuinen: yksi aian valtio-viisastelijoista. "No, totta mar!" runoilija huudahti, "mies ihan kuin meitä varten.
Kerttu hautoi ja hikoili: Poika puhkesi munasta, Suuripäinen, suurisuinen, Kertun lapsia isompi. Kerttu ummet ja pimeät Lensi, etsien evästä Sille nuorelle suvulle, Toi matoja, toukkasia, Ne kotiväelle kantoi. Mut ahnas käkösen poika Toukat söi, matoset ahmi. Nälistyivät kertun lapset, Visertivät, vaikeroivat.
Näetkö, tyttö, ellen sitä tietäisi, olisin jo monta kertaa lähettänyt sinne teille peltokanan tai jotain muuta hyvää, enhän minä mikään peto ole, minun tulee sääli..." "Me kiitämme sangen suuresti", kuului lyhyesti ja ynseästi valkoisen huivin alta. "Me kiitämme", toisti tuo pikku, kunnon nainen ilvehtien. "Niin, suurisuinen sinäkin olet!