United States or Serbia ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Olen koettanut sitäkin, waan he sanowat, ett'eiwät he rupea laiskoja ja porttoja yhteen paikkaan elättämään, ja se käwi kowin kipeästi sydämelleni; sillä en ole portto enkä laiska ollut koskaan, mutta en enää jaksa työtä tehdä. Sanna tuo on tosin langennut, mutta ei hänkään ole laiska, kun hän waan kykenee." "Mikä teidän on nimenne?" "Kontti=Annaksi minua sanotaan."
"Niin setä," jatkoi nuori mies, "kuinka useasti hän vielä viimeisinä päivinään sanoi minulle, ja ne sanat kävivät kipeästi sydämelleni: Lents, sanoi hän, minä kuolen sinusta pois kuusi vuotta myöhään.
Mikä sinua niin vaivaa? "Sydämelleni teki sekä hyvää että pahaa hänen äänensä. "Ja kun katsoin hänen lempeisiin silmiinsä, en voinut enää hillitä itseäni. "'Koska minua oma äitini vihaa, koska en saa rakkautta maan päällä. "'Lapsi! Lapsi! Sinä olet sairas', sanoi hän, 'ja hourit. Tule, tule kanssani takaisin. Sinusta odotahan vain sinusta tulee rakkauden kuningatar. "En ymmärtänyt häntä.
Mutta parempihan viimeinkin nousta, kuin ijankaikkiseksi uupua viheliäisyytemme ropakkoon. Sentähden, parannusta, parannusta harrastelkaamme kaikin voimin! JUHANI. Parannuksen tiellähän nyt ollaan. Mut tämä onneton naimaretki antoi sydämelleni iskun, josta se potee hirveästi päiviä ja viikkoja; antoi haavan.
LEAR. No, suoruutes siis myötäjäises olkoon. Kautt' aurinkoisen pyhän sädeloiston, Hekaten salaisuuksien ja yön, Ja kaikkein tähtein tenhovoiman kautta, Joist' elämämme syttyy sekä sammuu, Pois tässä kiellän kaiken isänlemmen, Verellisyyden, heimolaisuuden, Ja sydämelleni ja mulle vieraaks Jäät ijäks päiviks.
Rukoilevalla, melkein moittivalla katseella nousi hän akkunasta ja kiirehtien huoneen poikki, niinkuin tietämättä mihin, pani kätensä kasvojensa eteen ja purskahti semmoisiin kyyneliin, jotka leikkasivat sisintä sydäntäni. Vaan kuitenkin ne herättivät minussa jotakin, joka tuotti toivoa sydämelleni.
"'Niin, mutta kuitenkin! no, silloin minä tosiaankin pidän enemmän sinusta, sillä sitä en minä milloinkaan olisi voinut tehdä. Hyvästi, Brigitta, ja tule pian takaisin! "Ja tuo hyvä, ystävällinen mies pudisti käteni melkein asemiltaan. "Ero Niilosta teki erittäin hyvää sydämelleni; olihan minullakin sijani hänen sydämessään, sen huomasin, vähäinen ehkä, mutta se oli minun.
Minä surin katkerasti, ett'et edes tietänyt, mitä tuskaa minulle pakenemisellasi tuotit! Leonore, kuinka oli sinun mahdollista luulla minun sulkevan hellästi rakastetun tytön sydämelleni, heti hyljätäkseni hänet hirveästi maalatun synnin tähden?" Minä irtauduin hänen sylistänsä. "Katsele minua vähän!" huudahdin puoleksi itkien, puoleksi nauraen antaen hänen tarkastella itseäni.
En elämässäni unhota sitä sammuvaa katsetta, joka kohtasi silmiäni ei koskaan ihmissilmä ole minua sillä tavalla katsellut! ei koskaan!... Hän kääntyi ja läksi pois lausumatta sanaakaan. Minä laskin ehdottomasti käteni sydämelleni, juuri kuin olisi pisto sattunut siihen ah, miten sitä kirveli! Katumus, syvä katumus se oli!... Minä juoksin portaita alas, ulos häntä etsimään.
Mutta kerro meille kaikki; sillä vaikka tunnenkin väristyksiä seljässäni, taitaa kuitenkin tämä louhiminen tehdä hyvääkin syntiselle sydämelleni, joka on niin paatunut, niin jäykkä, että sattuu siihen tuskin muu kuin helvetin halkonuija tai taivaan tulivasara. Anna jyristä ja sataa, veljeni, anna sataa vaikka korppejooneja; sitähän me tarvitsemme. Niin, mitä tapahtui sitten?