United States or Slovenia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Tätä ei suinkaan tehdä ainoastaan rahan antamisella, mutta kuitenkin rahan antamisellakin. Ainoastaan se on oikeata antamista, joka on kiitosuhri Jumalan sanomattoman lahjan tähden; jo itsestäänkin on selvää, että lahja on annettava vapaaehtoisesti ja ilomielin, että se on rakkauden hedelmä.

Lyhyesti, Werner, rahaa. Rahaa! No niin, ilomielin! tässä on vähän! Tässä on ne sata louisdoria ja tässä ne sata tukaattia. v. Nuo sata louisdoria saat viedä Justille. Hänen on heti jälleen lunastettava se sormus, jonka hän tänä aamuna on pantannut. Mutta mistä saat lisää, Werner? Tarvitsen paljon enemmän. Jättäkää se minun huolekseni. Se mies, joka osti tilani, asuu täällä kaupungissa.

Voimme sen vuoksi ilomielin jättää kapteenin pieneen uuteen penkkiinsä isolla lehterillä, rakuunain ja sotamiesten muodostaman kunniavahdin ympäröimänä, mutta yhtä helppoa ei ole erota pormestarista, kun hän, ehkä hiukan nolona, nyt istuu yksinään ensi penkissä »hävyttömän» sileällä hirrellä koristetun kuorioven luona.

Pahin seuraus oli Puolaa ja Suomea lukuunottamatta se, että separatismin aate, joka piti venäläistyttämisellä juurineen hävittää, juuri sen kautta syntyi. Maailmansodan alkaessa kaikki vierasheimoiset uskollisesti pysyivät valtakunnan yhteydessä, minkä asianlaidan Venäjän sanomalehdistö ilomielin totesi ja merkitsi muistiin venäläistyttämispolitiikan menestyksenä.

Niku Flander isäntänä ilomielin hyöri, leikin laski vanhoille ja nuorten kanssa pyöri. Mutta rouvan kammioss' oli ankeata aivan. Levotonna taideniekka tähtiä katsoi taivaan. »Näetkö kuinka ne tuikkivat? Näetkö kuinka ne kiiluu? Kalevan kalpa taivahalla kuin pyövelin on piilu.» »Anna tuikkia tähtien, anna kiilua kirvehien! Eivät ne meihin yletä, ei majahan miekkosien

Nyt hän oli taas niin iloinen, kun kaikki jälleen oli hyvin, ja kuinka onnellinen olenkaan minä, sitä ei voi sanoin kertoa. Kiitos siitä, sinä sinä! Oi, sinä, joka leppeänä jälleen olet täyttänyt riemuni maljan kukkuroilleen, niin ylitsevuotavasti, niin ihanasti! Hän sanoo, että hän ei kaipaa minua nyt, kun kaikki on hyvin jälleen, ja että hän voi ajatella minua ilomielin.

Tavattomasti väsyneenä astuin vihdoinkin ehtoopäivällä Limingan tullista kaupunkiin ja, vaikka tuntuvasti väsytti, levenivät silmäni isostikin, kun näin Oulun kaupungin ensikerran kaikessa loistossansa, ja oikein ilomielin astelin noita kivisiä, komeita katuja, joille päiväpaiste hopean kirkkautta vuodatti.

Vähän ajan takaa astuu huoneesta ulos mies nuoren pojan kanssa, jolla on pieni reppu selässä, ja mies sanoo: "Wilhe, sano tässä äidille hyvästi ja käytä itseäsi aina niin, ettes tee mitään, josta ei saata ajatella: minun isäni ja äitini saavat sen tietää. Sitte saatat, Jumalan avulla takasin tultuasi ilomielin astua tämän kynnyksen yli".

Varrotun veljensä hän heti tunsi ja löi käsiänsä yhteben riemuissaan ja, jo unhottain murehensa, riens ulos katsomahan sekä kohtaamaan tulijoita. Laps seutuin outojen, miks sieltä siirryit, oi! Sa kauko-lintunen, ken tänne tiesi toi? Tehty on tervehdys, ilomielin yhtymisestä vaihdettu on puhett' ystävällistä, ja pastorin huoneess' istuu nyt kesäkumppanineen rakas, lemmitty poika.

Tulen ilomielin aina kutsuttaessa." "Minä luovun kaikista niistä oikeuksistani", lausui Malmfelt. "Annan lopullisen ratkaisun jo tänään. Ja nyt kentiesi saan vaivata herroja pienelle kävelylle." Malmfelt lähti viemään meidät kivinavettaansa kohti. Herrojen katseissa ja huudahduksissa ilmeni selvää ihmettelyä. Wallenberg näytti miettiväiseltä.