United States or Puerto Rico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Rovasti lausui: »Hukass' on, sen huomaan, jos kuolee noin, tuo Döbeln uskoton. Ma tulen hälle neuvon, lohdun tuomaan, ja hän, hän hiljaa kuulee tuokion, jo karkaa ryntäilleen, jo kuohuu sappi, 'hoi renki', huutaa, 'tiehens' aja, pappi, ja laita, ettei täällä suunsa soi! Tuo puhett' onko sen, ken kuoloon astuu? mutt' onnestaan häll' olkoon oma vastuu, ma tein, mink' ihminen ja pappi voi.»
Semmoinen täysi luode nyt on meillä; Jos emme virtaa tarkkaa nyt ja seuraa, Niin hukkuu laivamme ja tavaramme. CASSIUS. No, tehdään niinkuin tahdot; matkaan siis! Philippin luona heitä kohdatkaamme. BRUTUS. Yö synkkä kesken puhett' yltää meidät; Veronsa luonto vaatii; suodaan sille Lepoa hiukan nyt, mut niukast' aivan. Viel' onko puhumista? CASSIUS. Ei; hyv' yötä! Varahin pystyyn siis ja matkaan.
Siitä kun on päästy, Niin tuo, ken hänest' irti pyrkii, tehköön Hänestä lopun. Mitä armoon tulee, Min kuuluu Lear ja Cordelia saavan, Kun voitamme ja he on vallassamme, Ei puhett' armosta. Kun näin on laita, Ei auta miettiä, vaan puolustaita. Toinen kohtaus. Kenttä kahden leirin välillä. EDGAR. Puun vieraanvaraisessa varjoss', isä, Tass' olkaa; rukoilkaa, ett' oikeus voittais.
TIMON. Rakastan sentään maatani, eik' ole Yleinen haaksirikko riemuks mulle, Niin kuin käy huhu. 1 SENAATTORI. Puhett' ihanaa! TIMON. Terveiset rakkaille maanmiehilleni, 1 SENAATTORI. Nuo sanat huultesi on kaunistus. 2 SENAATTORI. Ja niinkuin sankar' riemuporttihinsa, Ne korvaan kulkee.
Varrotun veljensä hän heti tunsi ja löi käsiänsä yhteben riemuissaan ja, jo unhottain murehensa, riens ulos katsomahan sekä kohtaamaan tulijoita. Laps seutuin outojen, miks sieltä siirryit, oi! Sa kauko-lintunen, ken tänne tiesi toi? Tehty on tervehdys, ilomielin yhtymisestä vaihdettu on puhett' ystävällistä, ja pastorin huoneess' istuu nyt kesäkumppanineen rakas, lemmitty poika.
PANDULPH. Tuo hulluuden on puhett', eikä surun. CONSTANCE. Et ole hurskas, noin kun panettelet. Vai hullu! Omaa lastani nyt raastan; Nimeni Constance; Gottfrid mieheni; Nuor' Arthur poikani, ja hän on poissa! Vai hullu! Hyvä Jumala, jos oisin, Ett' itseni ma voisin unhottaa! Jos voisin, oi, mink' unhottaisin tuskan! Viisautta saarnaa, että hulluks saat mun, Niin pyhäks itse tulet, kardinaali.
Kuitenkinpa toisinaan sen silmät Ilmaisivat hiukan hajamieltä, Jon hän kohta korjas kääntymällä Naiseensa ja puhett' uusimalla. Päättyi kävelyt. Musiikki soitti Tahdin muutaman, katrilli alkoi. Oli tapa, että kavalieri Paikkans' ennalt' otti, mihin luonut Käsineensä ol', ja paukutellen Kutsui naisens' sitte hyppypiiriin.
Et liene vain, kuin hieno muotivaate, Parempi kantajaansa. Sisusta, Toisin kuin meikäläisten hovimiesten, Se olkoon yhtä kaunis, kuin on kuori. Yhäkö unta? Tai vain mieletöntä Hupakon solkkaa? Toista tai ei mitään. Tai älytöntä puhetta tai puhett'