Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Tumman, kiitävän yön pimeässä mun hiipiä käski luo vihamiehen tuonne ja tutkia, urkkia kaikki, vieläkö ennallaan liki laivoja vartiot liikkuu, vai käsin voimakkain joko voittaminamme akhaijein vain pako mieless' on, halu yön yli valvoa mennyt vartiomiehinä, kaikk' ylen suuri kun uupumus yltää." Noin hymyellen vastasi nyt monineuvo Odysseus: "Suuret tottapa vain oli lahjat toivona sulla!
Vaunut näät sekä myös hevot annan korkeakaulat, valjakon uljaimman, mik' on luona akhaijien laivain, jos kuka, maineeks itselleen, nyt kulkea tohtii tuonne akhaijien laivain luo sekä urkkia kaikki, vieläkö ennallaan liki laivoja vartiot liikkuu, vai käsin voimakkain joko voittaminamme akhaijein vain pako mieless' on, halu yön yli valvoa mennyt vartiomiehinä, kaikk' ylen suuri kun uupumus yltää?"
Elo kypsynyt on leikkaajalleen, vilja tuleentunut viikatteelle, terve Caesar, raskaat, täyteläiset tähkät nuokkuu vuottain sirppiäsi, jonka terä kultasalamana kaikkeen iskee, mikä valmiina on vainiollaan, terve Caesar, terve elojuhlija, min kenttä maasta maahan, merten yli yltää, terve Caesar, ikuinen on elonkorjuuaikas!
Nythän sitä on joutavaa aikaa, vasta tiistaina kun pääsee räkyyseen. Pienimmät ostokset saattaa nyt ostaa joutessaan, mikäli eväsrahat yltää. Eipähän ole sitten lähdön aikana enää kaikki haussa, ja kylliksi sitä on puuhaa lähdön aikana sittenkin. Suolat ja jauhot saa porvarista ja ne ehtii sitten lähtiessä ottaa.
Semmoinen täysi luode nyt on meillä; Jos emme virtaa tarkkaa nyt ja seuraa, Niin hukkuu laivamme ja tavaramme. CASSIUS. No, tehdään niinkuin tahdot; matkaan siis! Philippin luona heitä kohdatkaamme. BRUTUS. Yö synkkä kesken puhett' yltää meidät; Veronsa luonto vaatii; suodaan sille Lepoa hiukan nyt, mut niukast' aivan. Viel' onko puhumista? CASSIUS. Ei; hyv' yötä! Varahin pystyyn siis ja matkaan.
Petos oisi, Pahempi varkautta ja kavaluutta, Salata työs, ja vaiti miehest' olla, Jok' ylistyksen kukkuloille yltää Ja nöyrä vaan on. Siis nyt näytteeks siitä, Mit' olet, enkä töittes palkinnoksi Puhua suo mun, sotajoukon kuullen. MARCIUS. Mull' ompi haavoja, jotk' äilehtivät. Kun niitä mainitaan. COMINIUS. Jos sit' ei tehdä, Niin kiittämättömyydest' ärtyvät ne Ja voivat surmaks olla.
Kun se vielä vähän kasvaa, että jalat polkimiin yltää, niin ei tarvitse äidin kuin vähän ohjailla aluksi ja sitten vain katsella. Mureetta saatte sitten odottaa vanhuuttanne». Viion leski hengähti ja sanoi: »Vielä saa kasvaa Elsa ennen kuin kykenee kangaspuihin istumaan. Eikä sillä niihin ole kiirettä vielä, kun Jumala minulle terveyttä ja voimia suonee.
Kotvanen oltiin nyt ääneti. »Ottakaa lisää kahvia», kehoitti Susanna. »Johan se nyt olisi välttänyt», arveli Erkki. »Ottakaa vain.» »Vaan itselle...» arveli yhä Erkki. »Kyllä sieltä minullekin yltää. Ottakaa vain. Ottaisitko, Jussi, tuodaksesi minulle Oulusta sievän karttuunihuivin?» kysyi Susanna. »Minä annan rahat.»
Ettekö usko, että minä tiedän tarkalleen, miten korkealle hänen päänsä yltää tuossa ovessa, jossa olen hänen nähnyt joka ainoa päivä? E-ei, sir e-ei, sen minä sanon ja siinä pysyn se, jolla oli naamio, ei ollut tohtori Jumala tietäköön, kuka taikka mikä hän sitten lieneekään, mutta, nähkääs, tohtori se ei ollut; ja minun uskoni on nyt se, että ne ovat ottaneet häneltä hengen.»
Mutta väsynyt mies yhä seisoi sen tunteen kivettämänä, joka oli hänet juuri oven takana vallannut. »Astu olet jo kyllin viipynyt!» Ja väsynyt mies tarttui kamarin avaimeen, mutta tunsi itsensä kuin pieneksi lapseksi, joka kyllä yltää avaimeen, vaan ei vielä jaksa kiertää lukkoa auki. »Kalakala!» helähti avain hermostuneesti reijässään hänen vapisevan kätensä alla.
Päivän Sana
Muut Etsivät