United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pahat henget odottavat ulkona. Seppä sulkee sill'aikaa oven, panee naulan lukon reikään, niin ett'ei avain ota lukkoa auki, lataa pyssyn ruudilla ja huutaa paholaisia ulkopuolelta avaamaan ovea, koska sitä on mahdoton sisäpuolelta saada auki. Nämä koettavatkin aukaista ovea, mutta kokeet loppuvat siihen, että avain katkee. Silloin seppä keksii keinon.
Tämä mies oli no mitä te tahdotte?" keskeytti Nivalinkanen taas katsoen siltavoutiin, kun taas lukkoa väänneltiin. "Kuka siellä on, pyrkiikö tänne kukaan?" kysäsi tuomari. "Antakaa anteeksi että keskeytän", sanoi siltavouti; "mutta rovasti on täällä, ja hänellä kuuluu olevan tärkeitä tietoja". Jopa rovasti tunkeutui esille kansa-joukosta, odottamatta lupaa.
Vain rouva Krabbe kurotti uteliaasti päänsä ja tukevat hartiansa kasvien välistä yläkerran avoimesta ikkunasta. Hän ei löytänyt Alettea eteisestä ja kiiruhti saliin. Ei sielläkään... »Alette!» hän huusi. Makuukamarin lukkoa kierrettiin hiljaa. »Jakob, oletko vihdoinkin kotona», hän tuli alakuloisena ulos huoneesta. »Alette mutta mikä nyt?»
Tuon tarkastelun kautta tuli hän huomaamaan, että tallin lukkoa sahattiin irti, sillä kaikki huoneet täytyi pitää lukossa näinä vaarallisina aikoina, jos mieli oli jotakin saada säilytetyksi. Heti tuon huomattuansa, kiirehti vahti tupaan ja herätti hiljaisesti toiset nukkuvat vahdit. Kun he toipuivat, selitti vaaran keksinyt hätäpikaa heille, mitä hän luuli olevan tekeillä.
Eräänä iltana lokakuun lopussa kuului askelia pimeistä ullakon portaista, ja joku hamuili välskärin kamarin oven lukkoa. Kaikki kääntyivät uteliaina oveen päin, koska ei ketään odotettu tulevaksi.
»Ahaa, Siukku.» Hän avasi oven täydelleen, laski Koipi-Siukun sisään ja sulki oven. Sen tehtyään kysyi: »Tuletko sinä yöksi, vai onko sulia jotakin asiaa?» »Asiaa mulla on.» Vennu meni ja koetteli käsin porstuasta vievän kamarinoven lukkoa, mutta avainta ei siinä ollut. »Odota nyt, minä menen tuvan kautta avaamaan.»
Niitä lapsia oikein ikäväni tulee, sillä aina he ympärilläni pyörivät.» Näin puhuttuansa täti meni taas tupansa oven lukkoa vääntämään, ja ovi aukeni. Hän kutsui nyt ukkoakin sisälle, mutta tämä pudisti päätään, sanoen, että hänen täytyi kotiin lähteä. Ukko aikoi mennä, mutta kraataritäti huusi häntä vielä takaisin, kysyen: »Mitäs Kuuselasta kuuluu? Onko siellä vielä kaikki entisellään?»
Sitäpä tietenkin, että neljä viikkoa umpeensa olen nyt yötä ja päivää takonut kiväärinputkia ja miekkoja, puhumattakaan jalustimista, hevosenkengistä ja muista semmoisista, joiden tähden ei olisi ollut aikaa korjata ainoatakaan lukkoa, vaikka itse rikas herra Wargelin olisi tullut sitä raha-arkkuunsa teettämään. Ylioppilaatko?
Tosiaan häiritsevää on, kun näkee kaikenmoisia vaatetuksia ikäänkuin naamiohuveissa. Nuo pienet kauniit tyttöset, jotka olivat eksyneet meidän penkkiimme, nekin esiintyivät äitinsä taikka muorinsa takissa.» »Niin, Gösta hyvä», sanoi everstinna, »kun ei meillä ole lukkoa penkissämme, niin sepä siitä nyt on seurauksena, että saamme istua kaikenlaisten kerjäläisten kanssa samassa penkissä».
Mutta ulkopuolella oleva, auki saamatta, kuului vetävän avaimen pois lukosta ja toisella avaimella koettavan saada lukkoa auki, vaan turhaan; nähtävästi siellä joku outo tahtoi useista avaimista löytää sopivinta. Tämä ajatus vähän rauhoitti Fredrikiä. Kotvasen kuluttua narahtivat oven saranat vihdoinkin, ja Fredrik tunsi herra Kartmannin äänen. "Tule!" sanoi tämä, ottaen häntä kädestä kiinni.