United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun koulu iltasilla lopetettiin, ja opettaja, joka oli nuori ylioppilas, pitäjän rovastin poika, oli vetäytynyt pirtinpohjakamariin, levolle laskeutuakseen, kuuli hän haparoimista lukossa, ja Sokea-Mari tuli sisään. Ettehän vain liene jo levolle ruvennut ... olisi minulla ollut vähän asiaa ... en tiedä, tuntenetteko, vaikka kyllähän se rovasti minut...
Jos suu olisi yhtä taipuvainen puhumaan sydämen mukaan, niin olisi jo aikoja sitten tullut muotiin pitää suut lukossa. Ha! Ha! suut lukossa! Sepä muoti olisi minusta aivan paikallaan! Mieluummin jääkööt kauneimmatkin hampaat näyttämättä kuin että alinomaa päästää sydämen sitä tietä valloilleen! Mitä? Oletko sinä niin pidättyväinen? En, armollinen neiti, mutta olisin mielelläni pidättyvämpikin.
Elias oli jo menemäisillään tiehensä, kun samassa on kuulevinaan jonkun voihkavan oven takaa. "Kun vaan ei olisi joku tapaturma kohdannut talonväkeä. Pitää ottaa asiasta selko!" Ja Elias astui tupaan. Elias kiersi kääkää ovi ei ollut lukossa. Hän longahutti ovea ja kulki etehisen halki. Tuvan ovi oli auki.
Joulun aaton aattona loppui Leenan viimeinen kertomus: »Niin kulki poika suistumatta Surman suuhun. Sillä hän oli reipas. Niin astui kaatumatta pahan Kalman kartanolle, sillä hän oli rohkea ja iloinen poika. Sitten tuli hän suureen kaupunkiin, jossa talot olivat koreasti valaistut ja sisältä kuului kaunis soitto, mutta taloissa ovet olivat lukossa, ettei minnekään päässyt.
Mitä sinä ... kuule! ... minä menen heti paikalla pois, jos sinä... Sigrid kiikkui lukossa ja nauroi... Ja minä sanon hänelle sitten, että hän on sinun mielestäsi niin korkea... Sigrid! ... jos sinä vain...! Minä olen jo sanonut, minä olen jo sanonut hänelle sen...
Kirjakaappi oli lukossa, mutta avain suulla. Otin Blaise Pascal'in »Pensées» ja rupesin lukemaan hänen ajatuksiaan uskon ja tiedon välisestä rajasta. Tähän asti olivat vaikutelmat seuranneet toisiansa niin nopeasti, etten ehtinyt muistaa olleeni yhtä jaksoa valveilla lähes neljäkymmentä tuntia.
Mutta ei kauan kulunut kun huoneen lukossa avain pyörähti ja oven auetessa ilmestyi Gunilla-neidin hikiset kasvot ovelle ja tuskin ehti painaa ovea kiinni ja istua keskellä huonetta olevalle tuolille, kun jo sanojaan sievistellen sanoi: "Meillä on yksi matkustavainen herra, joka pyysi teitä tulemaan sinne hänen puheilleen."
Kun hän siitä kumartui ottamaan nuoraa lattiasta, tempasihe Tuomas irti ja juoksi ovea kohti. Se oli lukossa. Kerran vain ennätti hän lyödä oveen, niin että koko kartano kajahti. Toisen läimäyksen hän antoi majurille, joka siitä kellahti maahan. Sinä katala, kähisi majuri nousten seisaalle. Sitten isäntä ja renki yhdessä kaatoivat Tuomaan ja sitoivat hänen kätensä ja jalkansa.
On vuoren huipulla linna, se katsovi laaksohon, Mut niinkuin hauta jylhä ja kolkko se on, eloton: Lukossa on rautaportit, ei valoa sieltä näy, Vaan ääneti, niinkuin aaveet, sen tornissa vahdit käy.
Niilo meni varhain levolle, ja Aamund seurasi häntä hetken perästä. Aagotin oli tapa, ennenkuin hän levolle meni, katsoa perään oliko kaikki paikat lukossa ja muuten kaikki järjestyksessä seuraavaksi päiväksi, ja kun vielä oli vähän lihaa leikattavana, meni hän lyhty kädessä ruoka-aittaan, joka oli vähän etäämpänä päärakennuksesta.