Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
Heti kun rovasti on lopettanut puheensa, niin huudamme uudelleen »eläköön», ja sitten painamme hänet tuoliin ja kannamme ympäri. MIKKO. Ympäri tupaa ensin, sitten ympäri pihamaan ja taas takaisin tupaan. Hyvä juttu, sanoi Sumelli, kun selkäänsä sai! RIIKKA. Voi, voi, minua pelottaa Aitan ovi oli lukossa, mutta minä huusin avaimen reiästä. Ja mitä hän vastasi? Lupasiko tulla?
"En ole mikään kerjäläinen, enkä roistokaan, minä maksan paikalla kahdeksantuhatta markkaa ja Jäykkälän kummi lainaa minulle parituhatta, niin minä pääsen selväksi tästä asiasta", sanoi Iikka ja luki pöytään kahdeksantuhatta markkaa ja Jäykkälän vanha isäntä antoi loput, niin asia oli lukossa.
Hän otti hatun päästänsä ja pyyhki hihallaan otsaa, koetti ylipäänsä oikaista itseänsä ja tarttui oven ripaan; mutta ovi oli lukossa, silloin hän hiipi ikkunalle ja tirkisti sisään, mutta päätään pudistaen hän lähti sieltä ei ollut ketään kotona.
Eihän se estä Sylviä olemasta silmiä ja korvia myöten rakastunut häneen. Joudu nyt, Elin! ELIN. Hyvästi, Sylvi! Tämä oli hirmuisen ikävää. Näetkös nyt se ei ole lukossa. ELIN. Eipä tosiaan. Voi, voi, kuka olisi voinut uskoa! SYLVI. Rakastunut Kariniin? Te valhettelette! Niin, kautta taivaan, te valhettelette! Jumalan kiitos! Johan sinä tulit takaisin? AKSEL. Jo tulin, pikku kissimirri!
Ennenkuin Adelsvärd oikein tajusikaan, mistä oli puhe, oli hän kertonut tytölle nuoresta vaimostaan ... että he olivat eksyneet toisistaan kuin pimeässä metsässä. Maria laski päänsä mietiskellen, hellitti käsivartensa hänen olaltaan ja poistui sanaakaan sanomatta kotiin päin. Turhaan Adelsvärd naputti, myöhään, hänen ovelleen. Se pysyi lukossa.
Jos on jäänyt siihen suureen kaupunkiin, jossa kaikissa taloissa on kirkas valaistus ja kuuluu kaunis soitto sisältä, vaan ovet ovat lukossa, ettei mihinkään sisälle pääse? Sinne on jäänyt. Ei ole mahtunut joulupukin konttiin, kun oli muuta tavaraa niin paljon, ettei silmineula olisi sopinut. Sinne se raukka kuolee kadulle. Lauralle tuli hätä. Kuka pelastaa? Kiltti täti!
Kävellessään sen talon ohitse, jossa Eli asui, seisahtui hän hetkeksi, katsella tuijoitti kaikkiin ikkunoihin ja meni viimein sisään. Tuvan ovi oli lukossa. Hän otti linkusta kiinni ja jyskytti, jotta saranat narisivat, mutta kun ei tuo auttanut kolkutti hän ankarasti ovea. "Ken siellä on?" kysyi lempeä ääni sisäpuolelta. Se oli Elin. "Se on Vigleif, veljesi", vastasi karhea ääni ulkopuolella.
Vai niin, lämmittäjä jassoo, sanoi tullivahtimestari rauhoittuen ja hitaasti, ja kiersi hänet hirmuiseksi muuttuvalla katseella kiireestä kantapäähän: Vai lämmittäjä, juu, juu! Eikä siitä katseesta osannut päättää valmistuiko tullivahtimestari ajamaan häntä ulos vai kepittämään. Samassa kuului avain käyvän ulko-oven lukossa ja neiti Vestlund tuli kotiin.
Saan minä kiveltä kielen, Kuulen paaelta pakinan Kivi kerran kirkasevi, Paasi toisen parkasevi, Lesken on leukansa lukossa, Koko suunsa sulkehessa. Mie valitsen varrellani. Oisin mieki miehen verta, Kun oisin pohatan poika, Kun ois pelto pienoinenki, Keko kellon suuruinenki. Oisin miesi täyelläni, Sulho suotuinen soria, Kun on muutki Saaren saksat, Nuo Saaren pojat pohatat.
"No, jos saisin ystävikseni karjalaisetkin, tulisi ystäviä enemmän." "Se saattaa olla vähä niin ja näin", hän lausui mietiskellen. "Viipuria sanotaan Suomen lukoksi. Mutta siinä lukossa on väärä avain, joka ei liiku sinne eikä tänne: istuu ruostuneena lukossa, eikä lähde pois. Siellä ovat viikingit vallassa."
Päivän Sana
Muut Etsivät