United States or Colombia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuomas Morville tuli avuksi ja etsi minun kanssani; me koettelimme jokaista kirjesäkkiä, jonka olimme täyttäneet ja kiinni lakanneet. Eihän tuo kirjearkku ollut mikään pikku kalu, joka olisi joka koloon mahtunut. Se oli vähintäin kaksitoista tuumaa pitkä ja enemmän kuin puoli sen vertaa leveä sekä korkea. Vaan ei sitä löytynyt mistään. En ole milloinkaan ollut niin vähällä pyörtyä kuin silloin.
Mutta sitä ei heillä ollut antaa, sillä heidän oma hewosensakin oli ladon nurkassa eri hökkelissä, johon ei suinkaan wieraita mahtunut. Eräs pieni wanha huone=kömmänä olisi tosin ollut tyhjä, waan sen owi oli niin matalaksi lätistynyt, ett'ei hewonen mahtunut siitä sisälle.
Mietteissään kyseli hän itsekseen: mikä jumala se on? mikä oppi se on? ja mitä väkeä nämä ovat? Kaikki, mitä hän kuuli, ei suorastaan mahtunut hänen päähänsä. Se oli hänelle uutta, ennenkuulumatonta.
"En suinkaan," sanoi opettaja ja kävi vielä jonkun matkaa käsi kädessä Katin kanssa, mutta sitten kirosi itsekseen vanhan opettajan järjestystä ja säästäväisyyttä, joka oli tehnyt tien niin kapeaksi, ett'ei kaksi mahtunut vieretysten käymään. Ystävämme hyvin suuttui, kun vanha opettaja tavattoman pikaisella naurulla huusi tulijoille vastaan: "Joko tunnette toinen toisenne?
Sain siis senkin yön viettää metsässä muutamassa suuressa puussa, joka oli ontelo sisältä. Semmoisia vanhoja jättiläispuita tapaa tiheään Amerikan aarniometsissä. Tämäkin mainittu puu oli niin suuri, että helposti kaksi minun kokoista miestä olisi sen onteloon mahtunut.
Syvemmin painui hänen mieleensä Israelin historiasta käärmeen ylentäminen korvessa, jonka selitys ei Aatamin päähän hevillä mahtunut, kunnes vanha Sepeteus sielunsa pohjasta kiivastui ja hän pojan vyötäisremelistä hetkeksi seinälle rautakoukkuun ripusti. Viistosuuna siinä nuori herra oppiveljiensä varoittavaksi huviksi raskaasti kyyneliä kylvi, kunnes hänet mestarin armahtava käsi pelasti.
»Ei tule enää mitään», vakuutti äiti ja saadakseen varmasti vakuutetuksi Lauran, meni hänen kanssaan katsomaan etehiseen. »Katso nyt, ei ole mitään.» »Kyllä täällä onkin jo kylliksi», sanoi isä. »Joulupukin konttiin ei olisi mahtunut enää silmineulaakaan.» Laura oli tyytymättömän näköinen. Surullisen näköinen.
Kun ei ollut enää tilaisuutta ansioon yhdessä paikassa, sain lähteä toiseen ja näin olen sijaa muuttanut kuin vainottu otus vuosi vuodelta enkä koskaan ole omistanut enempää, kuin mitä tähän myttyyn on mahtunut, ei, se on tosi mutta eihän ole ketään, joka minusta huolii myöskään muutamille taitaa olla niin sallittu". Hän vaikeni ja huokaeli ja Liv katseli häntä säälien.
Jos on jäänyt siihen suureen kaupunkiin, jossa kaikissa taloissa on kirkas valaistus ja kuuluu kaunis soitto sisältä, vaan ovet ovat lukossa, ettei mihinkään sisälle pääse? Sinne on jäänyt. Ei ole mahtunut joulupukin konttiin, kun oli muuta tavaraa niin paljon, ettei silmineula olisi sopinut. Sinne se raukka kuolee kadulle. Lauralle tuli hätä. Kuka pelastaa? Kiltti täti!
Mimmi Rumfelt heitti käsilaukkunsa pöydän kulmalle ... ja riisui nyt harsoaan, nuolaisten isolla kielellään huuliaan ja harson reunaa, joka tunkeutui hänen suuhunsa. Mustan hattunsa hän työnsi Sakrikselle, koska se ei mahtunut pöydälle: siinä oli jo harmonikka. Sakris, aina naisille kohtelias, otti tarjotun komeuden käsivarsiensa varaan ... ja tirkisteli, minne hän sen asettaisi.