United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jo kodin katot näkyvi, Uunin piiput pilkuttavi, Jo olen omilla mailla, Lapsuuteni laitumilla; Tuuli tuntuvi tutulta, Ahavainen armahalta, Ilman henki herttaiselta, Keveältä keuhkoissani; Kaikki kukkaset kedolla, Lepät, koivut lehdikossa, Kaikki vuoret, kaikki vaarat, Kaikki notkot, kaikki rotkot, Purot kaikki pulppavaiset, Lähtehetkin läikkyväiset, Tutuikseni tunnustelen, Ystävikseni ylistän.

Sentähden minua pidettiinkiin viisaimpana ja sukkelimpana miehenä, missä vain kuljin, ja ystävikseni pyrkivät kaikki. Eikä minua vihamiehenä olisi ollut hyvä pitääkään, kun kohta olisi kuullut nimensä renkutuksen nenässä pitkin rantoja raikuvan.

Kuninkaat kilistelivät laseja minun kanssani ja kuninkaitten kuninkaat rupesivat tasa-arvoisiksi ystävikseni.

TIMON. Epäilemättä, hyvät ystävät, ovat itse jumalat niin säätäneet, että minulla on oleva paljon apua teistä. Kuinka olisitte muuten ystävikseni tulleet? Mitä varten olisi teillä tämä armas nimitys ennen tuhansia muita, jos ette olisi lähinnä sydäntäni? Olen itselleni teistä puhunut enemmän, kuin mitä häveliäästi itse voisitte puolestanne puhua; ja sen verran takaan teitä.

"No, jos saisin ystävikseni karjalaisetkin, tulisi ystäviä enemmän." "Se saattaa olla vähä niin ja näin", hän lausui mietiskellen. "Viipuria sanotaan Suomen lukoksi. Mutta siinä lukossa on väärä avain, joka ei liiku sinne eikä tänne: istuu ruostuneena lukossa, eikä lähde pois. Siellä ovat viikingit vallassa."

Oletteko milloinkaan olleet humalassa?" "Humalassa!" "Minä koetin sitä kerran niiden nuorien kumppanien seurassa, joita kehoititte minun ottamaan ystävikseni. En tiedä onnistuinko siinä, mutta herätessäni porotti päätäni. Realisessa elämässä yliopistossa on runsaasti päänporotusta." "Kenelm, poikani, yksi asia on selvä sinun täytyy lähteä matkoille." "Niinkuin tahdotte, sir.

Kohti rynnistäin panisin alttiiks eloni, min äsken hältä sain, kaikk' ystävikseni parahat pyytäisin ihmisistä, ja hältä viittaus, ja mahdottoman ma kanssa jalon parven mahtaisin. Sa malttamaton, miksi salannut et tunnettasi, kunnes polvistunut eteensä oisit kyllin arvokkaana? Se oli aikees, viisas toivehes. Mut olkoon niin!

Adelbert antoi hänelle kättä ja vastasi: "Syystä että sinua arvostan, Wald. Syystä kun tiedän, että olet parempi kuin kaikki ne iloiset toverit, jotka sanovat itseään ystävikseni, ja" lisäsi hän hiljemmin "koska tiedän, ettei sinulla ole varoja hankkia itsellesi huvituksia. Elä oudoksu, että koen päästä ystäväksesi!