Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 25. kesäkuuta 2025


Gabriel huomasi sen, istuttuaan tuolille pöydän viereen, ja hän tuli hyvin hämilleen ajatellessaan, että oli näin tunkeutunut ventovieraan neidin kaikkein pyhimpään. Täällä alkaa olla vähän pimeä, sanoi tullivahtimestari, noudettuaan sillävälin virkatakin yllensä ja tuoden sisälle valkokuuppaista palavaa lamppua.

Mutta tullivahtimestari rupesi häntä jälleen herraksi karahteeraamaan; sitten he joivat kolmisin teetä, hyvin juhlallisina ja harvapuheisina. Neiti Vestlund, vaikka oli sillä kerralla antanut valtaa tunteellisuudelle, noudatti sen perästä sitä tiukemmin ankaruutta käytöksessään Gabrielia kohtaan.

Olkoon tämä viimeinen kerta kun puhuttelemme toisiamme. Vesterkvist. Mutta sanokaa sitte, hyvä ystävä, mitä teillä oikeastaan on minua vastaan? Kummellund. Mitä teillä on palkkaa? Tullivahtimestari ansaitsee vuodessa enemmän kuin varatuomari kymmenessä. Millä aijotte elättää vaimonne? Vesterkvist. Milläkö aijon elättää vaimoni? Hm, aamiaisella, päivällisellä ja illallisella. Kummellund.

Mutta miksi hän ampui sinua? Hän luuli, että minä tahdon ampua häntä. Hän näetkös rupesi hävyttömästi kosimaan niin, katsos sinähän et tiedäkään, että minä olen kihloissa. Olen vähän kuullut. Kenen kanssa? Se on yksi Ingrid Vestlund. Kuka se on? On vaan. Kuka hänen isänsä on? Se on tullivahtimestari ja Ingridin äiti on kuollut. Kyllä minä näytän sen sinulle. Kuinka kauan viivyt?

Mitä mitä tämä nyt taas on! sanoi hän niinkuin olisi jatkanut eilistä toraa ja huomaamatta isäänsä. Tullivahtimestari oli todellakin siepannut jostakin kepin ja tuli nyt uhkaavasti esille. Niin. poika, mitä sinä täältä oikein haetkaan, alatko laputtaa Mutta silloin neiti Vestlund purskahti itkemään ja otti Gabrielia kädestä. Kyllä se on niin, pappa, kyllä se on niin, puhui hän nyyhkyttäen.

Nimeni on Gabriel , sanoi hän nousten seisaalleen. Tullivahtimestari ei ymmärtänyt esitystä. Herra on niin hyvä ja istuu vaan, sanoi hän niinkuin vaaralliselle mielisairaalle. Joko herra on kauankin Turussa ollut? Minä olen veturinlämmittäjä.

He päättivät niin, että huomenna, kun oli juhannus-aatto ja tehtaasta oli iltapäivästä saakka vapaus, Henrik tulee työn loppuessa jälleen konetehtaalle ja he menevät yhdessä Gabrielin kortteeriin, josta sitten menevät tullivahtimestari Vestlundin luona käymään ja Ingridin kanssa tutustumaan.

Vai niin, lämmittäjä jassoo, sanoi tullivahtimestari rauhoittuen ja hitaasti, ja kiersi hänet hirmuiseksi muuttuvalla katseella kiireestä kantapäähän: Vai lämmittäjä, juu, juu! Eikä siitä katseesta osannut päättää valmistuiko tullivahtimestari ajamaan häntä ulos vai kepittämään. Samassa kuului avain käyvän ulko-oven lukossa ja neiti Vestlund tuli kotiin.

Joku mies tuli häntä vastaan takitta, kaulassa musta sotamiesten kaulalappu. Mitä asiaa herralla on, kysyi tämä, kun Gabriel astui sisälle. Onko neiti Vestlund kotona? Ei ole, mutta minä olen hänen isänsä, jos on asiaa Ehkä voin häntä odottaa täällä? Miksei, herra on niin hyvä ja tulee sisälle. Ja tullivahtimestari Vestlund vei Gabrielin pieneen huoneeseen, joka oli olevinaan sali.

Päivän Sana

oleskeluaikaa

Muut Etsivät