Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Nyt tuskin enään ennätät panna tuon sievän paimen-hatun tarpeeksi vinoon." Sesilia ei tahtonut suostua pukeutumaan naamioita varten, mutta silloin näki hän Kaarlen silmässä niin synkän katseen, että hän hetken perästä oli valmis, luottaen siihen, että naamio peittäisi hänen murheellisen näkönsä. Pian lähtivät matkustajat kotomatkalle.
Onneton! kuiskasi Bertelsköld, sinä olet hukassa, jos emme pääse täältä pois... Naamio, naamio! huudettiin usealta taholta. Kaikki olivat nyt riisuneet naamarinsa. Kevät yksin oli vielä naamioituna. Hänen kätensä vapisi. Silloin kääntyi yht'äkkiä kaikkien huomio erakkomajaan. Kuningatar oli pyörtynyt! Kiertotähtien radat olivat käyneet ristiin.
Nämä tärkeät asiat olivat Hedvig Sofian kirje ja sitä seurannut siro harlekiinin naamio, joka oli pistetty kauniisti kudottuun holsteinilaiseen koriin.
Ehkä erehdytte, sanoi hän äänellä, jonka naamio teki käheäksi, minä olen vankinne, mutta ... kenties en ole se, joksi te minua luulette. Te olette Vanloo, seikkailija, kavala ystävä, vehkeilijä, mutta tässä ette ota Kustaa Drakea vangiksi. Tätä lausuessaan naamioitu oli vetäytynyt muutaman askelen taaksepäin ja seisoi nyt erään eteisen ikkunan vieressä.
Te teette meidät ylimmäisiksi papeiksi, ja me itse tiedämme liiankin hyvin, miten usein tuo pyhä naamio peittää kurjat syntiskasvot. Mutta yhdessä on teillä oikein: uhritta ei päästä tällä urostiellä eteenpäin, vaikka se ei likimainkaan vie Olympoon saakka. Minä olen myöskin kantanut uhrini, ja Jumala tietää, miten raskasta se minusta oli".
Ettekö usko, että minä tiedän tarkalleen, miten korkealle hänen päänsä yltää tuossa ovessa, jossa olen hänen nähnyt joka ainoa päivä? E-ei, sir e-ei, sen minä sanon ja siinä pysyn se, jolla oli naamio, ei ollut tohtori Jumala tietäköön, kuka taikka mikä hän sitten lieneekään, mutta, nähkääs, tohtori se ei ollut; ja minun uskoni on nyt se, että ne ovat ottaneet häneltä hengen.»
Mutta sitä tietä ei Krogstad astunut; hän auttoi itseänsä juonilla ja mutkilla; ja tämä se on joka siveellisesti on sortanut hänen. Nora. Luuletkos, että ? Helmer. Ajatteles vain; kuinka semmoisen viallisen miehen tulee valehdella ja viekastella ja teeskennellä kaikin puolin, käydä naamio silmillään lähimmäistensä, niin, vieläpä vaimonsa ja omain lastensakin edessä.
No kun nyt tuo kuvatus, jolla oli naamio, pikemmin marakatin kuin kristityn ihmisen tavoin se on puhdas totuus, sir hypähti pakkalaatikolta ylös ja juoksi työhuoneeseen, niin vakuutan teille, sir, että tuntui, kuin olisi jäätä heitetty selkääni.
Siis on sen täytynyt poistaa vanhan varustuksensa, se on totuttanut kansan näkemään itsensä puettuna toisten tavoin, elämään ja puhumaan toisten tavoin; ja nyt, jos taasen vanha varustus päälle pantaisiin, on se naurunalaista, eivätkä ihmiset luule muuta kuin, että se on pilan vuoksi asetettu naamio.
Mutta kuitenkin tiedätte kertoa mitä joka mies kertoo? Niin, se nyt on luonnollista. Ja sitäpaitsi olen joskus kuullut Pietari Kanslerilta. Aioitte jotakin sanoa. Minä? Oh, se nyt oli vain sellaista. Mikä teitä naurattaa, herra? Ei mikään, herrani! Teillä on tässä talossa tulista viiniä. Kuulkaas, eiköhän nyt olisi aika heittää naamio pois? Naamio? Oh, heittäkää vain, jos tahdotte.
Päivän Sana
Muut Etsivät