United States or Mayotte ? Vote for the TOP Country of the Week !
Veljen nähdessään heti julki jo nuhteli Hektor: "Kunnoton, kaunist' ei ole noin vihapäällä sun olla. 326 Ympäri kaupungin kehämuurin korkean sortuu kansaa kamppailuun, sun tähtesi taistelon liekki saartaa Ilionin; kai moittisit muita sa itse, jos kenen karttelevan vain keksisit taistoa tuimaa. Niinp' ylös, tai pian yhtenä on tuliroihuna Troia!"
Myös moni Troian mies noin virkkoi rohkeamieli: "Ystävät, vaikk' osa ois joka ainoan kaatua meistä nyt tykö miehen tuon, toki älköön väistykö kenkään!" Noin moni virkkoi siinä ja kaikkien intoa nosti. Niinp' urot ottelivat; päin kattoa vaskisen taivaan raikuna rautainen kävi kautt' ikivärjyvän ilman.
"André," sanoi hän, "Nemesis vartioitsee sinua: varo, varo tutkainta vastaan potkimista!" "Voitko vannoa, ett'ei vaan vuorill' ole yhtäkään lappalaista?" virkki André vappukselle. "Kyllä, aivan varmaan! Niit' ei ole Kautokeinossakaan, sillä ne kaikk' ovat vetäinneet Karasuantoon päin". "Niinp' aja sitten! Minä 'annan nyt puolisoni sinun kunnias kätehen, miten lappalaisen tapa on sanoa."
Metsä, äänetön kuin yö, Näkee aaltoin ihmetyön. Mahtavasti, Voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa. Maani! sullen Kiusatullen Voitonvirttä laulaa Imatra. Saimaan aallot uneljaat Vuoksessa on voimakkaat, Kalliot niit' ei voi kahlita. Niinp' on kansa Suomenmaan, Herättyään, noustuaan, Mahtavasti, Voimakkaasti, Ilkivaltain muurit murtava. H
Niinp' on kansa Suomenmaan, Herättyään, noustuaan, Mahtavasti, Voimakkaasti Ilkivaltain muurit murtava. Tunnethan impeni kaunoisen? Hänethän tuntevi jokainen! No niin, yht' armas on synnyinmaani, Yht' armas on se ja ihana. Kuin vuorten metsistö lehväinen On neito kukkiva, keväinen, Jonk' otsa-kumpua seppel suojaa Ja tukka tuulessa lainehtii.
Niinp' yli muist' on sun sana lausua, kuullakin kohtuus, toimeen saattaa myös, kenen jos mitä käskevi mieli haastaa parhain päin; ylin sullahan valta on päättää.
Sä päälliseks saat huvin kuulla, kuinka aatoksiaan mies sellainen tuo ilmi; kuinka selvii hän joko verkon läpi voimallaan, kaikk' esteet rikkovalla, taikka kiertää sen neuvoin ovelin. SALADIN. Tuo totta on. Siit' oon mä kyllä huvitettu. SITTAH. Niinp' ei sua enää mikään voikaan hämmentää.
Niinp' on kylä kypeneinä suitsi, niinkuin pilviin hukkuu tähtitaivas, siinti kirkko kummultansa niinkuin tähden pilke pilviss' ainokainen; hiljaisuus niin kattoi seudun kolkon, niinkuin kattaa kuudan kaljun syksyn. Kesken kaattuin, puolto-, vainomiesten, niinkuin varjo niityn niitoksella kulki vanhus. Kuolemaa on kaikki, hengen huokaust' ei korva kuule.
Ruma Ruotuksen emäntä sanan virkkoi, noin nimesi: 'Ei kylyt kylähän joua, ei saunat Sarajan suulta. On kyly kytömäellä, hepohuone hongikossa tuliporton poiat saa'a, lautan lapsensa latoa: kun hevonen hengännevi, niin on siinä kylpeköhön! Niinp' on, niin sanoi mokomin, niinpä vainen vastaeli." Marjatta, matala neiti, tuosta täytyi itkemähän.
Noin se saatteli sanoa, Noin varsin vastaella:" "Taattoni talon pihalla Eestakaisin astumassa, Maammo parka paimenessa Kesän mennehen kisoja, Veikkoni ve'en varassa Vähäll' äiän ottamassa." "Niinp' on niin sanoi mokomin, Niinpä mieletön pakisi."