Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. lokakuuta 2025


Niinp' ei neuvoa oivempaa, ei keinoa meillä kuin ase kourass' iskeä päin vihamiest' uromielin, ennemmin heti koittaa, meill' elo, kuoloko eess' on, kuin näin nääntyä vitkalleen liki laivoja suotta taistoon tappavahan, vähäkuntoisempien valtaan." Virkkaen noin hän nosti jok' ainoan mieltä ja voimaa.

Gentissä, Ypernissä, kautta koko Flanderin laulaa niitä, ken haluaa. Vai mitä, taatto? RUYSUM. Hyväinen aika! Sehän on jumalanpalvelusta, sielunylennystä. JETTER. Vaan ne sanovat, että se ei ole oikean tavan, ei heidän tapansa mukaista. Ja vaarallista niiden veisuu on ainakin, niinp' annetaan hyvällä jäädä sen sikseen.

Moist' olen juurta ja verta, sen mahdan mainita julki." Virkki, ja riemastui sotaärjyinen Diomedes; kenttään keihään löi, maan kaikenruokkija-rintaan, lausein laatuisin päämiestä jo tervehytellen: "Niinp' esitaatoist' alkaen oot majaystävä mulle; kerran päivää näät kakskymment' Oineus umpeen kestiten linnassaan piti aimon Bellerofonin.

Ei sama heill' ole kunnia, vaan jumaloille ol' armas Hektor myös yli kaiken muun suvun iliolaisen, niinp' oli mullekin, sillä hän toi ain' antimet auliit, alttaripaadelt' ei siell' uupunut atria runsas, viini ja uhrintuoksu, jok' on osa kuolematonten.

Niinp', oi Zeus, nyt viimeinen sinä toivoni täytä: turvaan meidän suo toki päästä ja turmio välttää, iliolaisten noin älä salli akhaijeja sortaa!" Virkkoi noin, ja jo Zeus, hänen kyyneliään polotellen, viittasi, ettei ois väki sortuva, vaan tuhon välttäis.

Niinp' on jälleen kerran kevät, ruoho puussa, rauha maassa, linnunlaulut helisevät, kilkkaa karjankellot haassa. Pajassansa Hurtta takoo niinkuin itse Ilmarinen, säen säihkyy, sauhu sakoo, kauas kuuluu kalkkaminen.

Tuost' ylen ylvästyin sopavaskiset, vankat epeijit sortivat, väijyen vainosivat meit' ilkiötöillään. Niinp' osasaaliikseen luki vanhus härkiä lauman, uuhia kolmepa myös satakuntaa, paimenet myötä.

Anovasti jo virta Herelt' armoa huus, sanat siivekkäät heti virkkoi: "Here, miksikä näin mua muist' yli poikasi vainoo? Niinp' ei suur' ole syy toki mun kuin kaikkien muitten, mieltäsi vastustain jotk' iliolaisia auttaa. Vaan minä tauota tahdon nyt, jos niin sinä käsket; tauotkoon hän myös.

Silmät hehkuvat kuin tulikuulat, Valmihit saalist' ampuamaan: Niinp' on Pojari, huikeahattu, Kuin peto keskell' lampahia. Kyynelin kuumin rukous nöyrä Kansan rinnast' uhkuelee.

Niinp' asun itse ma siis puen ylleni; tuoll' ylähällä voiton lankoja säätelevät kädet kuolematonten." Virkki ja sorjat suori jo ylleen vaskiset varjeet.

Muut Etsivät