Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 14. kesäkuuta 2025
Jos vielä mä kanssasi yhtyä saan Sekä istua taas sylityksin, Niin suutelen ääneti silmääs Sun, Ja Sa kuulet vain, miten rintani mun Lyö Sulle, ja Sullen yksin: Kotilieteni Sie hyvä haltiatar, Sinä mieleni yksin-valtiatar, Sua lemmin!
Metsä, äänetön kuin yö, Näkee aaltoin ihmetyön. Mahtavasti, Voimakkaasti, Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa. Maani! sullen Kiusatullen Voitonvirttä laulaa Imatra. Saimaan aallot uneljaat Vuoksessa on voimakkaat, Kalliot niit' ei voi kahlita. Niinp' on kansa Suomenmaan, Herättyään, noustuaan, Mahtavasti, Voimakkaasti, Ilkivaltain muurit murtava. H
Ei naurut, laulut siellä sullen soi, Ei riemua suo siellä päivä, yö, Vain Argon immet työssään vaikeroi, Titanin maksaa tuonen lintu syö, Sisyfos vaivoin paattaan vierittää, Mi vuorelt' alas luisuu uudestaan, Ja Tantalosta jano näännyttää, Ja Geryon-jätti tempoo tuskissaan.
Jos vain rakas, kalliskin sullen on maa, Totuudessa, hengessä et Jumalaa Voi palvella, kuulla ja kiittää. Jos taivas on määräs, sit' etsi sä vaan, Ei ontuen puolelle kummallekaan, Ja maan halut häijyt sä jätä. Jos Kristus on aartehes, päärlysikin,
Sä etsit, löysit, solmesitpa liiton, Sait toisen puolen omaa itseäs, Ja töihin, toimiin innostusta siit' on, Kun vastaan tuikkaa silmä lemmekäs. Ja lepo, rauha, joka tähän asti Juur harvoin löysi tietä ovelles, Nyt sydämessäs asuu vakavasti, Ja huvimajan laatii povelles. Ain' elon kenttä sullen vihannoikoon, Ja hedelmiä kantakohon myös! Ja iltakello suloisesti soikoon.
AINA. Kun kuulin Laurin sulolauleloita, Ne aukas mulle uuden maailman. Mi lumous on sävelissäs, oi! Kun lämmin länsituulonen Puunlatvaisissa huiskaa, Niin kuulteleppas kultainen, Suloa vaan se kuiskaa; Sill' aina tänne metsään tullen, Se tervehdyksen tuopi sullen Mun ruusuiseni metsistössä! Oi Lauri! kun mä tuota kuulen milloin, Silmistä kyyneleeni virtaa silloin.
Kamppailut ne rauhaks' kääntyy Sota sullen levon suo; Henki! viihdy muisto tuo!" Rauhaks' kääntyy? Hiljaiset haamut! Te tahdotte lohduttaa. Mutta hetkiä löytyy, jolloin me, kun ajattelemme rauhaa, tuota haudan ja taivaan sanaa, itkemme katkeria kyyneleitä. Eversti seisoi akkunansa ääressä, katsellen ulos kuutamo-yöhön.
Mutta paistett' ainaist' onnen kestää Voisko henkes taimet kaunihit? Katso kesän kukkaa kuivunutta! Paisteet pitkät poudistutti sen! Paisteesen se hiljaa kuoli, mutta Elpynyt ois taivaan tummeten, Taivaan tummeten ja sateen tullen. Noinpa henkes hento kukkanen Kuihtuu päivän paistaiss' yhä sullen, Elpyy alla kyynelsatehen !
Aaltoin vimman Kiukkuisimman Tieltä särkyy voimat kallion: Kas, kuin ähkymähän jää Vuori jyrkkä, härkäpää, Syrjin katsoo virran voittohon. Metsä, äänetön kuin yö, Näkee aaltoin ihmetyön. Mahtavasti, Voimakkaasti Saimaan aallot vyöryy Vuoksessa. Maalle sullen, Kiusatullen, Voitonvirttä laulaa Imatra. Saimaan aallot uneljaat Vuoksessa on voimakkaat, Kalliot niit' ei voi kahlita.
Runoilija sitte kertoo, miten kuningas rukoili avukseen Amun-Ra'ta, lausuen muun muassa: On valtava ja suur' Egyptin herra, Kuitenkin hän on kaikkivaltas suhteen Kuin halpa matkalainen erämaassa. Mit' on nää semiläiset sua vastaan? Mä runsaat uhrit olen tuonut sullen, Vangeilla täyttänyt sun pyhän majas. Rakensin sulle temppelin myös uljaan, Miljoonat vuodet kestäen se seisoo.
Päivän Sana
Muut Etsivät