Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. toukokuuta 2025
Ei naurut, laulut siellä sullen soi, Ei riemua suo siellä päivä, yö, Vain Argon immet työssään vaikeroi, Titanin maksaa tuonen lintu syö, Sisyfos vaivoin paattaan vierittää, Mi vuorelt' alas luisuu uudestaan, Ja Tantalosta jano näännyttää, Ja Geryon-jätti tempoo tuskissaan.
Juho Vesainen ja Aikansa lapsipuoli kuuluvat Ivalon klassilliseen kehityskauteen. Tämän jälkeen luisuu hän, samoin kuin Aho, Järnefelt ja koko kirjallinen aikakausi hänen ympärillään, yhä syvemmälle romantiikkaan.
Silloin täytyy kulkea joen rantaäyräitä myöten ja tässä tarvitaan taitoa pysyäkseen tasapainossa ja istuallaan reessä, joka poron useinkin vallattomasti ja huimapäisesti hypähdellessä helposti sattuu kiviin ja kantoihin, tahi luisuu pitkin kaljameita. Kuljettuaan 5-6 tuntia Lappalainen pysähtyy levähtääkseen paikalla, jossa näkyy olevan jäkälää poroille.
Vuoret, linnat kuvastuvat Rheinin kalvoon päilyvään, Laiva luisuu leikitellen, Päivänpaiste-kehässään. Rauhallisna katsastelen Kultalaineen liikuntaa; Pohjukassa poven tunteet Salaisimmat havahtaa. Tuttavasti tervehdellen Viettää virta korskea; Mut sun tunnen kaunis kuori, Allas yö ja kuolema. Päällä halu, alla oikut, Kuva olet armahan! Noinpa hänkin päilyy, nuokkuu, Hymyellen vastahan.
Hänen päänsä on iso, jalkansa väärät, suu kuin kalan, niin vinosti luisuu alaleuka kaulaa kohti, ja surullisen otsan alta katselevat silmät, joista toinen on kiero; ne näyttävät melkeinpä vihaisilta juuri silloin, kun hän vääntää huuliaan ystävälliseen hymyyn.
"Jumal'antakoon," vastasi kirppu nähtävästi närkästyksissään siitä, ett'ei kärpänen ollut malttanut häntä odottaa, kun yhdessä kerran matkustaa olivat päättäneet. "No, mitä kuuluu?" kysyi kärpänen vähän hämillään huomattuaan toisen närkästyksen. "Hyvää vaan," virkkoi taasen kirppu, "johan tämä matka nyt luisuu kun tämän matkakumppanin löysin. "Minä olen jo kotimatkalla, kuoma.
Olen hänen kihlattunsa Jumalan edessä. Onneton lapsi mitä olet tehnyt! Rikkonut sydämeni rauhan. Hyvää yötä, äiti! Hahahaa! Alas luisuu Inger Gyldenlöven suku! Se oli viimeinen tyttäreni. Miksi en voinut olla puhumatta? Jos hän ei olisi mitään tiennyt, olisi hän ehkä tullut onnelliseksi, tavallansa. Sen piti käydä niin!
Ne ovat elämässämme ne loistopisteet, joita emme koskaan unohda, joskin kaiken muun peittää pimeys... Jospa saisimme koko elämämme muodostumaan todelliseksi elämäksi? tai, rouva, kun se meiltä luisuu, lapsemme... Voi *elää* suuressa rakkaudessa»... Tuo on kyllä kaunista, aprikoi Alette itsekseen jälkeenpäin. Mutta opettajahan oli peräti epäkäytännöllinen.
Kas vanha, näivettyneen näköinen mies juttelee jotakin kuuntelevalle kansajoukolle. Minä lähestyin. Mitä? Hän puhui kreikkaa. Ihmiset töllöttävät häneen suu auki kuin mihinkin kummaan. Ja nyt luisuu latinaa hänen huuliltaan. Hän kertoi roomalaisten kirjallisuudesta, selitti kuinka tärkeätä se on nuorison kasvatukselle. Hulluna piti häntä kansajoukko.
Siitä seuraa vuosisadan suurin rikosjuttu, saadaan selville neljäkymmentä salaperäistä rikosta, joista jokainen tuottaa kuolemanrangaistuksen mutta jos silmänräpäystäkään liian aikaisin ryhdymme työhön, niin luisuu kaikki käsistämme vielä viime hetkessä. "Jos olisin voinut tehdä tämän professori Moriartyn tietämättä, niin kaikki olisi ollut hyvin. Mutta siksi oli hän liian viekas.
Päivän Sana
Muut Etsivät