Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. heinäkuuta 2025
Kun yksi Englantilainen, joka oli ollut hänen ensimäisiä saavuttajiansa, vaan joka ei ollut täyttänyt kahdetta kolmatta vuottansa, kysytteli häntä, vastasi tämä korskea soturi, silmäillen ylevällä ylenkatseella toisen nuorekkaita kasvoja: "te olette lapsi te ette ymmärrä sodan askareita tulkoon teidän veljenne taikka päällikkönne hänelle minä vastaan".
Ja aivan samoin kuin nyt poika oli ukkolautamieskin aikoinaan hihkunut ja juonut viinaa kuin laho puu, vaikkei kuitenkaan koskaan jalkoja altaan eikä jonkunlaista lautamiehenryhtiä käytöksestään. Pojassa olivat kaikki suvun tunnusmerkit äkkiä versoneet saamatta oli jäänyt vain tuo korskea ryhti, joka piti entisten edustajien selkärankaa jäykkänä.
Mistä olikaan Natalja Feodorovnalle ilmestynyt tuo hieno ja kuitenkin niin korskea ilme nenän ja silmäkulmien yhtymäkohtaan? Miksi ei Hannes ennen ollut huomannut hänen ylpeästi kaareutuvaa aatelisnenäänsä?
Hällepä vastasi näin Afrodite nyt hymyarmas: "Tydeun korskea poika on tehnyt tään, Diomedes, Aineiaan kun pois sodan pauhust' auttanut oisin, poikani armaan, mulle jok' on yli kaikkien kallein. Eipä nyt ottele vain kera iliolaisten akhaijit, vaan kera kuolematontenkin he jo ryhtyvät taistoon." Vastasi hälle nyt taivahatar, ikivalta Dione: "Kärsiös, lapsi, ja malta jo mieli, jos katkera onkin.
Sen itsekin tiedät, millainen hän on mieleltään, kova, korskea tuiki. Vaan sinä auvollisten kanss' ala atria runsas; kohtapa kuuleva liet kera kaikkien kuolematonten, meille mit' uhkailee hän häijyjä. Ei, minä luulen, kaikkien riemu se lie, ei ihmisien, jumalainkaan, vaikka nyt atrian mielissään moni nauttia mahtaa."
Hymy korskea karehti huulillaan ja hän herraks jäi kaikilta tavoiltaan. Tiehaarassa Herkules seisoen hän muinoin retkensä suuntaa pohti. Pahe ojensi kätensä häntäkin kohti. Hyveen kauniimmaks keksi ja valitsi sen. Mut aikamme ehdi ei arkailemahan, sille kaunis ei hyve, ei pahekaan. On vuossadat valtavat kulkeissaan tiet johtanut yhteen hyvän ja pahan. Rolla teki samoin kuin isänsäkin.
Kukkain keskeltä nous veli armas nyt, sisartansa kutsui hän sekä lausui nauraen, mut vakavasti: »Hanna, ma hetken pääst' ehk' en sitä lausuisi, nyt sen kerron ma kuullakses, ett' auvostain osan saisit. Mun jo Mariia on, ei tuo korskea, pöyhkä Mariia, vaan hyvä, lempeä, kaunis, kaikittain sulosampi, kuin mitä kertoi hän, paremp', armaisemp', ihanampi.
Ilkkuva silloin lie moni korskea iliolainen, polkeva mielissään Menelaon kumpua kuulun: 'Niin viha vastakin täyttyköhön Agamemnonin aina, kuin tuli turhaan tänne ja toi sotajoukot akhaijein, taas kotihinsapa karkkosi pois, sulo-syntymämaahan, tyhjin laivoin lähti, ja uljas jäi Menelaos! Noin moni virkkava lie; maa nielaiskoon minut ennen!"
»Olkoonpa niin... Voiko rakastavainen nainen olla korskea?... Jos kuningatar rakastaisi puolisoansa, olisi hän pitänyt huolen siitä, että ensimäinen ulkona vietetty yö olisi ollut viimeinen. Voihan puhua, uhkailla, esiytyä.
Järki koettaa turhaan saattaa ääntänsä kuuluviin, se ei voi määritellä asioiden arvoja. Tämä korskea voima, tämä järjen vihollinen, joka huvikseen tarkkaa ja mestaroi vastustajaansa osoittaakseen pystyvänsä kaikkeen, on muodostanut ihmisen toisen luonnon. Sillä on kannattajia onnellisten, onnettomien, terveiden, sairaiden, rikkaiden ja köyhien joukossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät