United States or Sri Lanka ? Vote for the TOP Country of the Week !


Kahdeksas ei Eos syttänyt soihtua päivän, nauravan tyttöni mun kun kade kuolema vei. Metsämiehen hauta Iberon rannoilta, Afrikan nummilta Thrakian vuoriin kaatanut aikoinain metsien riistaa ma oon, karjujen pelkona ollut on minun koiraini haukku, on minun verkoissain leijonatkin vavisseet. Kulkija, paimenet Umbrian vuorilla kertovat sulle, laumojen kauhun ken on viimeisen lannistanut.

Virkki, ja koht' uros tunsi jo tuon jumalattaren äänen, joutuen viskautui hevon selkään; niitä Odysseus jousell' iski, ja kohti ne laivoja kiiti akhaijein. Vartia sokkopa välkkyväjous ei ollut Apollo, närkästyin näki luo Diomedeen käyvän Athenen, iliolaisten riens sotaleiriin, Hippokoonin valveuttain, joka johtelijoit' oli Thrakian joukon, orpana Rhesos-ruhtinahan.

Koppoen maasta ne kohti Athenea, saalihintuojaa, 460 uljas Odysseus nosti ja palvoen näin sanan virkkoi: "Suostuos näihin, Athene, ne ottaos taivahisista ennen muita sa vastaan! Vaan nyt myös kera käyös Thrakian miesten luo, hevot kussa ja leiri on heillä!"

Vaan jo on kuuleminen yön tumman käskyä meidän, atria laittaminen. Heti käykööt kaikk' asemilleen vartiat ääreen kaivannon, etumuuria pitkin. Miehiä nuoria noin minä käsken; vaan sinä johtoon, Atreun poika, nyt astuos, sill' olet valtias korkein. Atria vanhimpain kera vietä, sen arvosi vaatii. Täynn' ovat suojasi viiniä näät, jota laivat akhaijein Thrakian rantain puolt' yli aavain tuo joka päivä.

Nyt vihellyksin kutsui pois hän kumppaniansa. Vaan Diomedes vain sitä mietti, mik' ois teko rohkein, nuoko hän valtais vaunut, joiss' asu hohteli uljas, aisast' ottaen veis tai kantais hartiavoimin, vai useampia viel' urojoukkoa Thrakian surmais.

Vaan mitä varten multa te kaikkia näin kyselette? Iliolaisten leiriin jos haluatte, sen äärell' yksikseenpä on tuoll' urot Thrakian, tullehet äsken, Rhesos johtajanaan, vesa Eioneun isovalta.

Aias, aaluva tuo Telamonin, turva akhaijein, ensiks Ilionin rivit mursi nyt, toi tovereilleen välkeytt' ahdinkoon: hän Thrakian urhojen parhaan, Eussoron pojan kaas, Akamaan, jalon, korkean koolta. Ensiks iski hän päin kypärää uron tuuheaharjaa otsikon puhkaisten sekä otsan; luun läpi työntyi vaskinen peitsen kärki, ja laskihe yli silmäin.

Huus yli kaupungin jumal' ylhä jo noin; mut akhaijein kiihtäjä taas tytär Zeun oli, korkea Tritogeneia, rienteli, innostain epäröiviä, miesvilinässä. Kohtalo kytki Dioreen siin', Amarynkeun poian; nilkkaan oikeahan kiven särmikkään uros iski näät kädennostannaisen, tuo vesa Imbrason uljas, Peiroos, Thrakian urhojen pää, koto jonk' oli Ainos.

Hän valtans' On suonut portolle. Nyt palkkaavat he Maan kuninkaita sotaan. Heidän puoltaan On Philadelphus Paphlagoniasta, Kuningas Kappadokian, Archelaus, Libyan Bacchus, Thrakian Adallas, Arabian Malchus, Ponton kuningas, Herodes Judeasta, Commagenen Mithridates, Polemon ja Amyntas. Lykaonian ja Meedian kuninkaat, Ja paljon muita valtoja. OCTAVIA. Mua kurjaa.

Kuin meren kuohuttaa kalarikkaan riehuvin puuskin länsi ja pohjoinen, rajut tuulet Thrakian rantain, äkkiä yllättäin, heti kohtapa korkea hyöky mustana vyörähtää, leväluokoja viskoen rantaan: rauhaton noin hätä raasti akhaijein mieltä ja rintaa.