Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. toukokuuta 2025
Hyvä herra Crowfield, sinä köyhien ja epätoivoisten ystävä, astuos alas kiirastuleemme ja kerro maailmalle ne surulliset muistot, jotka siellä mieleesi jäävät.
"Näet korvon kallellansa: ota korvonen olalle, vesikappa kainalohon, ala astua ve'elle; kanna korvo kaunihisti, kuleta korennon päässä! Tule tuulena takaisin, astuos ahavan lailla, viikon veellä viipymättä, kaivolle katoamatta, ettei appi arveleisi, anoppi ajatteleisi kuvoasi katselevan, itseäs' ihastelevan, verevyyttäsi vetehen, kauneutta kaivosehen!
Vaan liki astuos, ett' edes tuokion saa halaella ystävä ystävätään sekä yhdess' itkeä huoltaan!" Kutsui noin, kädet kurkottain ikävöitsevin innoin; vaan syli tyhjää sulki, ja maahan sauhuna sielu upposi uikuttain, ja Akhilleus karkasi pystyyn, hämmästyin kädet yhteen löi, sanan haikean haastoi: "Ihmepä ihmehien! Siis Hadeen maillakin, näämmä, säilyy sielu ja hahmo, mut on elo ilminen poissa.
"Käyös kaarten karjamaita, piilten piimäkankahia, kierten kellojen remua, ääntä paimenen paeten! Konsa on karja kankahalla, sinä suolle soiverraite; kun karja solahti suolle, silloin korpehen kokeos! Karjan käyessä mäkeä astu sie mäen alatse; karjan käyessä alatse mene sie mäkeä myöten! Astuessansa aholla sinä viere viiakkoa; viiakkoa vierressänsä sinä astuos ahoa!
Hetken kuluttua, jolloin vallitsi täydellinen äänettömyys tuvassa eikä kukaan paikaltaan liikahtanut, uudisti Panu: Terve vieraalle, kun rauhan vieraana kulkenet! Rauhan vieraana kuljen, vastasi pastori. Astuos sitten ylemmä ja nauttios, mitä talo tarjota taitaa.
Mut ei tämä tästään muuttune ennen kuin hevot, vaunut päin karahuttain kumpikin käymme tuimaan mittelöhön, väkiveikkaan tuon kera miehen. Astuos vaunuja siis ajamaan, niin näät, mitä maata Tros-uron valjakon varsat on, jotk' yli tanteren taitaa vainoten kiitää päin sekä väistyä, ees- sekä taapäin: 223 turvaan Ilionin myös meidät vie ne, jos antaa vieläkin voittaa Zeus Diomedeen, Tydeun poian.
"Astuos alas, Lamik Rikkut," lausui Thorsen tyynesti, käännähtäen taas seurakuntaan päin, alkaen rukoilla: "Isä meidän, jok' olet taivaissa ." "Sinä, Andreas Thorsen, valhettelet!" lausui Lamik Rikkut kiitäen saarnastuolist' alas kuorin etehen. "Sun on sanominen: 'isä meidän, jok' olet helvetissä! sill' isäs on perkele. Liittykäätte minuhun, samilaiset! Semmoist' opettajaa emme kärsiä saa.
Vaan jo on kuuleminen yön tumman käskyä meidän, atria laittaminen. Heti käykööt kaikk' asemilleen vartiat ääreen kaivannon, etumuuria pitkin. Miehiä nuoria noin minä käsken; vaan sinä johtoon, Atreun poika, nyt astuos, sill' olet valtias korkein. Atria vanhimpain kera vietä, sen arvosi vaatii. Täynn' ovat suojasi viiniä näät, jota laivat akhaijein Thrakian rantain puolt' yli aavain tuo joka päivä.
Aloin teetellä teloja, Varustella valkamoita, Sinisiä siltapuita, Punaisia puolapuita, Laskea isoni laivan Tahi velloni venosen, Tekemilleni teloille, Valmihille valkamoille. Ei ollut isoni pursi Eikä velloni venonen. Oli pursi, Kestin pursi. Miehen vierahan venonen. Kesti purresta puhuvi, Venehestä veskoroivi: "Tule, neito, purtehein, Astuos alukseheni!"
Päivän Sana
Muut Etsivät