Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. heinäkuuta 2025
Itkettenkö nyt, kun Caesarin Vaan vaipan haavat näätte? Tässä, täss' on Hän itse, raatamana ilkimysten! 1 KANSALAINEN. Voi, surkeata näkyä! 2 KANSALAINEN. Oi, jalo Caesar! 3 KANSALAINEN. Voi, tuskan päivää! 4 KANSALAINEN. Voi, konnia ja pettureita! 1 KANSALAINEN. Veristä näytelmätä, voi! 2 KANSALAINEN. Kostoa tahdomme, kostoa! Ulos kaupungille! Etsikää polttakaa paahtakaa tappakaa lyökää!
Ah, tähdet kaunihit, kirkkahat vilun pohjolan viitojen yllä, te Karman korkeat taivahat, sen näätte ja kuulette kyllä, väkivalta nyt riehuu, on ihmiset hullut, tää tähti, tää tähti on hulluksi tullut, te sinne kauneimmin kaartukaa, missä raunioina on rakkain maa; tänä yönä on tähdet kirkkaimmat polon Belgian kenttien yllä.
Vaan salipylvähiköstä Apollon korkea Here kutsui kohta ja taivaisten sanansaattajan Iriin, näillepä näin sanat siivekkäät hän laati ja lausui: "Rientäen menkää, teitä on kutsunut Zeus laell' Idan, sinnepä tultua, kasvot Zeun kun kumpikin näätte, tehkää, täytelkää, mitä teille hän pannevi työksi." Virkki ja Zeun salipylvästöön meni korkea Here istuimelleen taas, mut pois he jo kumpikin kiiti.
Kuitenkin sodan ryske lähemmäks yhä saa; se meistä, kuninkaasta, on arveluttavaa." "Siis kuninkaallisesti olemme päättäneet, ja vakaan päätöksemme myös täyttää tahtoneet; me, näätte, tuottanehet olemme puvun sen, min Leijonamme vihki Narvalla taistellen."
Korjasi voiton viimeisen sekä noin hymyhuulin haasteli Antilokhos nyt Argos-maan urohille: "Näätte sen itsekin, vaan sanon, ystävät, silti mä teille, ett' ikivallat nyt kuten ainakin vanhoja suosii.
Sill' onko kuultu, ett' ois armahtanut Saladin yhtään ristiritaria? Tai hältä ykskään ristiritari ees pyytäis, toivois armahdusta? Hälle ees tarjois vapaudestaan kalliimpaa kuin nahkavyötään taikka tikaria? RECHA. Kas siinä näätte, isä! Juuri siks ei hän ollut ritari, vain näytti siltä.
Puhuja kauaskaan ei ehtinyt, jo vastaan soi: »Suu kiinni, herra, nyt! Kysyä saanko sanasankariita, hän mist' on kansan mailta, manterilta tavannut, nähnyt kirjoista kuin tään, niin jalon, mielevän ja miehekkään. Sen kanssa viran puolest' olkaa kerta; kun luodit vinkuvat, kun sataa verta, ja sanokaa, kun näätte, tokko on mies Suomen innoton ja tolkuton!» Noin ukko rauhan, noin myös sodan ajan.
Petoja nopsia me lähestyimme. Vasaman otti Keiron ja sen kärjin hän käänsi taapäin parrankarvat suultaan. Kitansa noin kun auki sai, hän virkkoi nyt kumppaneilleen: »Tokko näätte, että tuon taemmaisen alla kivet kiikkuu.
Aivan paloivat niiden silmät kuin olisivat pyhien enkelien vaellusta taivaan pilvissä todistaneet. Jo nosta pääsi köyhä kansa! On tullut päivä kunnian! Te ylitsenne lippuansa Nyt sorron näätte nostavan, Vihaisna riistäjämme ärjyy,
te näätte ennakolta, mitä tuopa on helmassansa tulevainen aika, mut ette nykyisyyden kohtaloita.» Hän mulle: »Lailla heikkosilmäisien etäiset erotamme seikat, sallii sen valon meille vielä Tuomar' ylin. Mut kun he lähestyvät, tapahtuvat, älymme turha on, ja tiedä emme, jos muut ei kerro, maailmasta mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät