Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Sill' ei hän kehnona kuollut, vaan soti varjellen hän miehiä, vaimoja Troian, seisoi paikallaan pelotonna ja väistymätönnä." Hällepä näin Priamos jumalainen vastasi vanhus: "Sinne mä lähden, äl' estele siis, älä lintuna turman linnass' itse nyt tääll' ole, sillä et mieltäni muuta.
Korkeamittaisempia nään tosin toisia koolta, miestä en sorjaa noin toki nähnyt näill' ole silmin, noin jaloryhtist' en, näkö valtiahilla on moinen." Hällepä näin Helene, jumalainen vastasi vaimo: "Korkea, suur' olet, oi rakas appi, on mieleni arka!
Sun jalouttasi kaikk', Agamemnon, kiittävät silloin, sill' ei jää häpeäksi se valtiahalle, jos alttiin suo sovituksen sille, jot' ensin loukkasi suuttuin." Hällepä vastasi näin Agamemnon, valtias miesten: "Poika sa Laerteen, sanas kuulen nuo ilomielin, sillä sa haastoit kaikin päin osuvasti ja oikein. Valmis tuon olen vannomahan, sydän niin mua käskee; väärin en vanno ma eess' ikivaltain.
Hällepä vastasi näin nyt Odysseus, mies monineuvo: "Noin älä, vaikk' ylen uljas oot, jumalainen Akhilleus, Troiaa kohti sa käske akhaijein einehetönnä 156 käydä sen laumain kimppuun, sill' ei lie lyhyt silloin temmellys, kun törmää päin sotajoukkoa joukko, joit' ikivallat kumpiakin elähyttävät intoon; vaan nyt laivojen luona sa nauttia käske akhaijein ruokaa, viiniäkin, sepä voimaa, rohkeutt' antaa.
Hällepä näin Priamos, jumalainen vastasi vanhus: "Kosk' asekumppani siis olet Peleun poian Akhilleun, niinpä sä virkkaos mulle ja mun tuta suo tosi tarkka: vieläkö laivain luona on poikani vai joko lienee heittänyt koirilleen hänet silpoen siellä Akhilleus?"
Hällepä vastasi taas nyt tuulena-kiitävä Iris: "Here, puoliso Zeun, minut laittoi, kunniakuulu; ei sitä korkea Zeus, ei kenkään taivahisista tiennyt, joill' asumuksena on lumiharja Olympos." 186 Vastasi jälleen näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuinka ma taistoon käyn?
Sillä ma sen sanon sulle, ja täyttyvä myös se on totta: kolmea, neljää runsaammat tuo röyhkeä vielä laittaa lahjat; vaan sinä kuule ja tottele meitä." Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuuleminen minun on, jumalattaret korkeat, teitä, kuinka jos viiltääkin viha mieltäni; niinpä on parhain. Nöyrä jos on jumaloille, he myös ain' auttaen kuulee."
Silloin turmaks on sinun neuvosi, kaitsija kansain." Hällepä vastasi näin sotalaumain pää Agamemnon: "Tunkeutui sydämeeni, Odysseus, tuo puhe tuima. Vaan toki vastoin mieltään en mä akhaijeja vaadi laivoja teljokkait' alas tempaamaan telapuiltaan. Tulkoon toinen siis, joka neuvon suo sopivamman, nuori jos lie tai vanha: se mies ylen mulle on mieleen."
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuulu Menoition poika, sa muist' yli ystävä rakkain, nyt pian lie halu polvia mun halaella akhaijein kerjäten auttamahan; hätä näät ylen hirveä heill' on. Nestorin luo kysymään sinä nyt, Zeun suosima, mennös, haavoitettuna pois ketä toi hän kamppaelusta.
Kaupungeista mi ryöstettiin, jako tehty jo siit' on; ei sovi kansan taas sitä yhteen koota ja kantaa. Vaan jumalalle sa neito nyt suo, ja me korvaelemme kolmin, neljin verroin sen, jos meidän, akhaijein, Zeus lujalinnaisen suo Troian vallata koskaan." Hällepä vastaan taas Agamemnon valtias lausui: "Noin älä teeskele, uljas mies, jumalaimo Akhilleus! Et mua pettäne kuitenkaan, et kiehtone kielin.
Päivän Sana
Muut Etsivät