United States or Israel ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sanan virkkoi, noin nimesi: "Oi on seppo veikkoseni! Mitä paukutat pajassa, ajan kaiken kalkuttelet?" Se on seppo Ilmarinen sanan virkkoi, noin nimesi: "Kuuta kullaista kuvoan, hope'ista aurinkoa tuonne taivahan laelle, päälle kuuen kirjokannen." Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Ohoh seppo Ilmarinen! Jo nyt laait joutavia! Ei kumota kulta kuuna, paista päivänä hopea."
Enmä huoli huitukoille, Noille poikaruitukoille, Nillikoille, nallikoille, Noille naapurin nasoille, Kun ei tulle tuonnempoa, Ehtine etempeäki, Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan; Kun ei naine Narvan herrat, Viene Wiipurin isännät, Turun piiparit perine, Savon saksat korjaelle. Mie tahon tasaista miestä.
Ei sitä oloista ollut, ei ollut ve'essäkänä evän kuuen kulkevata, kalaparvea parasta, ku ei tullut kuulemahan, iloa imehtimähän. Uipi hauit hangotellen, ve'en koirat vengotellen, lohet luo'oilta samosi, siikaset syväntehiltä. Säret pienet, ahvenetki, mujehetki, muut kalatki rinnoin ruokohon ajaikse, rantahan rakenteleikse virttä Väinön kuulemahan, soittoa tajuamahan.
"Lähes nyt, kulta, kulkemahan, armas, maata astumahan, mustasukka, muikumahan, verkahousu, vieremähän, käymähän tiaisen teitä, varpusen vaeltamia alle viien viilohirren, alle kuuen kurkiaisen! "Varo'otte, vaimo raukat, ettei karja kammastuisi, pieni vilja pillastuisi, vikoisi emännän vilja tullessa otson tuville, karvaturvan tunkeitessa!
Laitin piiat etsimähän Eipä piiat löytänynnä, Piiat etsi pirran puuta. Läksin itse etsimähän Kolmen koirani keralla, Viien, kuuen villahännän, Seitsemän sepelikaulan.
Ei se kuulu kumminkana, ei kuulu kotihin huuto. "Päivän päästä kolmen, neljän, viien, kuuen viimeistäki kohennihin kuolemahan, heitihin katoamahan. Enkä kuollut kuitenkana, en mä kalkinen kaonnut!
»Tyttö-ihmisiä sitten?» kysyi Jussi. »Tyttö-ihmisiä.» »Nouse lempi liehumahan, kunnia kupahumahan yli kuuen kirkkokunnan, yli kappelin kaheksan! Ei sitten sinä ikänä, jos ei tänä kesänä nouse noppo, seiso seppo... Vai saako teille lempeä nostaa?» kysyi Jussi. »Mieleenhän se oisi.» »Lisää kahvia», käski Kusti.
Loin tukasta selkähäni, Vein tuon peltojen perille, Takimmalle tanhualle, Sihen heitin herttaseni, Sekä kaunoni kaotin. Kävin tuota katsomahan Kahen, kolmen yön perästä; Jo tuolle korppi koulun kantoi, Ja harakka hanan kaivoi; Kävin vielä katsomassa Viien, kuuen viikon päästä; Jo oli kehnot kekri pietty Mustat linnut muistinpäivä.
"Viinamyrkkyä" siis Miina sai kiittää että hänelle alkoi tuiskuta kosijoita kuni rakeita rankkasateella. Huhu oli sanonut Miinan "silmiltänsä sirkeäksi, korviltansa korkeaksi, rikkahaksi, rakkahaksi, kasvoiltansa kaunihiksi, poskilta punoittavaksi;" ja kummako siis oli että "jo juontajat tulivat, neion airuet ajoivat, yli kuuen kirkkokunnan, yli kappelin kaheksan.
Minä lennin löyhyttelin Yheksän meren ylitse, Meren kahen kainalotse, Kahen kaupungin lävitse, Kuuen linnan kuuluvitse, Niemelle nimettömälle, Saarelle sanattomalle. Siin' oli pikku huonehuinen, Jonk' oli ovi osman luista, Oviseinä orihin luista, Sivuseinä sirkun luista, Peräseinä petran luista, Laki lahnan suomuloista.