United States or Finland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tule, tule tuttuseni, Näy ennennähtyseni, Tule turkka tuutuhuni, Viere armas viereheni, Tälle uuelle tilalle, Lakanaiselle lavalle! Kun et tulle, ellös tulko, Kun et vierre, ellös vierkö, Enpä kovan kutsu'kana, Huua'kana, huoli'kana; Kyllä luonto luoksi tuopi, Veri vierehen vetävi, Oma veri ottelevi, Lämpönen lähentelevi, Lakanainen laittelevi, Liinahursti liittelevi.
Ei herra paruuni, se ei tulle minun syykseni, jos minä saan kartanon, jota minä todellakin aavistan, koska muuten olisi muutamia yleisiä perustajia, ja että tehdä niitä lähes kaksisataa vuotta jälkeen kuolemansa olisi jotenkin aivan kummallista... Ei jatkaakseni minun ystäväni eivät ole saavat lähteä Valdemarsborg'ista nälkäisinä.
Kutka tuossa kirjassa on todistajat? huomautti Mikko ja kääntyi katsomaan niitä nimiä. Se on juuri pahin, että todistajat ovat kuolleet. Se käypi siten, että ainoastaan käsialojen tuntemisella ja niitten todistamisella tämä asia tullaan ajamaan perille, jos nimittäin ei teillä tulle sovintoa pesänomistajain kanssa, sanoi konttoristi ja lähti siitä pöydän luota kävelemään lattialle.
Ja silloin hän käänsi hevosensa kujasille ja vedätti kuormansa Hyvärisen taloon. Talossa oltiin tulisessa kiireessä häävalmistuksien kanssa. Emäntä puhui Anna Kaisalle: »Eivätkö nuo jo tänä iltana tulle sieltä Joilta... Ja tuo se Vatanen sieltä nyt aika tuliaiset.» Ukko Hyvärinen siihen vielä lisäsi: »Eihän se Jussi rupea siellä turhaa viivyttelemään.
Ma isiltäni perinnöksi unten lahjan sain, ma kaksin verroin painon tunnen elon suuren lain ja onnen, jok' ei toisten osaks tulle. Tule armaani mun luokseni, niin täys on sydämein, tule, uskalla en jäädä enää yöhön yksiksein, tule armaani ja kätes anna mulle! L
Eiköhän tulle illan ollen ikävä joutilaille miehille? Vaan ne, jotka eivät joutilaina ole, ne ovat pikakirjurit tuossa keskellä salia pöytiensä ääressä. Monta niitä on, mutta työtä on vielä enemmän. Huomisiin lehtiin on saatava niin monta puhetta kuin suinkin, ja kun toiset tuossa puheen loppua paperille panevat, toiset jo hiipivät varpaillaan ulos alkupuolta painoon jouduttamaan.
Enkä huoli huitukoista, Noista poika puitukoista, Kun ei tulle tuuhiammat, Koriammat kohti käyne, Näätäsaapukat näkyne, Reporinnat reilottane; Sivu menköhöt siatki, Poikki pellon porsahatki, Sivu on tehtu tie siolle, Pellon poikki porsahille, Tie ylätse, tie alatse, Kahenpuolen kartanosta; Tie on tehty tuhman tulla, Sekä tulla, jotta mennä, Ura käyä käypäläisen, Astua kylänkysyjän.
Mutta ethän toki aikone ottaa miestä, joka on puoleksi turkkilainen? muistutti Veronika hämmästyen. Aion kyllä, sittenkun olen oikein hyvästi unohtanut sen toisen, mutta kun se ei tulle minun elinaikanani tapahtumaan, niin saa Istvan eli Penna, niinkuin ne nyt häntä nimittävät hakea emännän mistä tahtoo Perttilän taloon. Maltas, minä vähän raotan isän kamarin ovea.
Ja kun keyrisunnuntaina oli käyty kirkossa vihillä, niin sitten viikolla muutettiin korpeen asumaan. Ja siellä minä olen näihin päiviini asti asunut, ja eikö tuo tuolla kerran kuolemakin tulle. Kertoja lopetti kertomuksensa tähän. Hän taukosi, painoi kätensä kasvoihinsa, niinkuin uupunut ne painaa.
Hyvää iltaa, hyvää iltaa miehet! Eipähän se leipä leikkimällä tulle. Se on tosi, mutta miksi näytätte kaikki niin alakuloisilta ja tyytymättömiltä. Kun ei ole syytä liioin iloitsemaan, sillä taivaassa ollaan tiukat tähän aikaan. Päinvastoin. Minun mielestäni pitäisi jokaisen iloita ja olla kiitollinen siitä kuin jumala ottaa vitsauksensa pois. Niin, jos ottaa.