United States or Hungary ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuoss' nään hänen seisovan sängylläin, Hymy herttanen huulilla kiertää, Mua neuvoo käymähän elämässäin Sitä tietä, mi vaikeena viertää. Oli reipas itse hän käynnilleen Ja katseensa kirkas, suora. Vapa myös oli aina hän aatteilleen Ja oikeus ojennusnuora. Oli tarmokas, sitkeä, ahkera, Oli oikea Suomen miesi Isänmaata ja perhettä, kansoa, Hän työllähän palvella tiesi.
Kun seuraava aamu tuli, astui Jaakko isännän luo ja pyysi, että hän saisi tänä päivänä olla työstä poissa, jonka päivän hän korvaisi joko maksulla tai toisella päivätyöllä. "Kelpolailla, maksutta ja sijaisettakin", sanoi isäntä. Jaakko lähti; kukaan ei tietänyt mihin, ei Marikaan. Mari oli koettanut kysyäkin, mihin hän menee, mutta Jaakko oli vastannut vaan: "Käymähän".
Tuoss' seisovan näen hänen sängyllään, hymy herttainen huulilla kiertää, mua neuvoo käymähän elämässäin sitä tietä, mi vaikeena viertää. Oli reipas itse hän käynnilleen ja katseensa kirkas, suora, vapa myös oli aina hän aatteilleen ja oikeus ojennusnuora. Oli tarmokas, sitkeä, ahkera, oli oikea Suomen miesi isänmaata ja perhettä, kansoa, hän työllähän palvella tiesi.
Ja nuoret, jotk' oli luotu ajan nousevan armeijaks, ne palkoista, arvoista haastaa, miss' yhtehen tulevi kaks. Haa, tumman Tuonelan herra! Yli käykösi Kalevan maan, lyö tomuksi linnat ja töllit, että säästy ei ainoakaan. Tää kansa ei viel' ole kypsä pää pystyssä käymähän, siks käydä sen köyryssä täytyy ja oppia ryömimähän.
Käski käymähän kylissä, Joka juhla juoksemahan, Joka ilta ilotsemahan, Päivänlaskut laulamahan, Kylän tyttöjen keralla, Kanssa naisten naapurini. Eipä tainnut tanssi nosta, Ilo ilmahan yletä, Minun yksin ollessani, Illat istuellessani. Millä maksan maammon maion. Millä maksan maammon maion, Millä kostan äitin koulun, Millä vaivat vanhempani?
Tää kansa on kuin kaupunki, min tornin kello seisovi, ja aikaa kysymähän niin nyt kaikki juoksee naapuriin. Mut toisen kello edistää ja toisen jälkeen ihan jää ja kaikki toimet nurin käy, kun ajan johtajaa ei näy, Jos tääll' ois mies, jos yksikin, niin itse nousis tornihin ja voiman oikeudella hän sen kellon vetäis käymähän.
Lähellä on tästä, Sun luonas käskin hänen käymähän. KILPI. En poiketa voi enää tekemästä Mä päätöksestäni. Ei päässyt hän Sentähden ole tänne. Tahtoisin Kernaasti häntä nähdä kuitenkin, Siis lähtekäämme! Luoksens' minut vie! Sun poikas kyllä kunnon poika lie? LAMPINEN. Se tietty on! Ja arvanethan sä, Ett' oli viesti sairaudestansa Minulle kova sanoma. KILPI. Hän on Siis sairas ollut?
Sua vihaa en, sua soimaa en, mut tee minut järkihin jällehen. Oi, Tellervo huima ja huoleton, en ole ma leikkihin luotu, ei minulle kaunojen karkeloon Lipon liukkahan suksia suotu, minut luotihin vaan pojaks erämaan ja Hiisien hirviä ajelemaan. En luotu ma vaan huvihiihtäjäks, en käymähän saloa samaa, minut luotihin uria uurtamaan ja oksia osoittamaan.
Hyvä täss' on olla neien, Kaunis kasvoa kanasen: Nurmet alla, pellot päällä, Keskellä kylä välillä; Kylän alta kylmä juoksi, Maan alta vesi makia Sopii tuossa sorsan uia, Vesilinnun vieretellä. Erilaisia käskyjä. Iso antoi vierrinhangon, Käski käymähän palolle; En lähe minä palolle Silmät saastuisi savusta.
""Sa lupasit tanssiin tulla, Mut söitpäs sanasi vaan; Tule pois! nyt tanssit on tänään, Ja ne tanssit on kirkkomaan."" Se neidon hurmas ja huimas, Hänet huoneesta viehättäin; Hän ruottoa seuras, mi soittain Läks käymähän eelläpäin. Se soitti ja tanssi ja hyppi Ja kalkutti nikamiaan, Ja se nyökkyi ja nyökkyi kallo Kuun hohteessa kamalaan.