United States or Bosnia and Herzegovina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä uuhen palkastani; Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kulclculuuraa.
Palvelin minä rikasta miestä, Rikasta miestä ja viisasta, Sain minä lehmän palkastani; Muu minun lehmäni, Myy minun vuohen, Mää minun uuheni, Röh minun sikani, Hau minun koirani, Nau minun kissani, Kai minun kanan, Kukko sanoi kukkuluuraa.
Kaikki nukkuvat vielä talossa ja kylässä, eikä ole kukkokaan laulanut. Hiivin hiljaa huoneestani, pihanpääkamaristani, otan pyssyni oven pielestä, päästän koirani siteestään ja lähden sinne, minne mieleni minua yöt ja päivät vetää.
Minulle alkaa kaikki elää tauluina, sekä se, mitä senjälkeen näen, että varsinkin se, mitä olen ennen nähnyt kurjet, kun ne ojentelevat kaulojaan, koikkivat ja lentävät koirani, kun se istuu pihamaalla minua odotellen jänis makuullaan näreen juuressa. Minulle tulee palava jano nähdä tauluja yhä enemmän.
Mutta minulla oli ystävä mukanani, uskollinen ystävä, joka muistutti minulle niitä aikoja, jolloin ihmiskauppias ei ollut vielä ottanut minua kiinni, vaan jolloin vapaana ja onnellisena kuljeskelin saareni metsissä, vaimoni ja lasteni kanssa ... se ystävä oli koirani.
Nähtyään koiran levottomuuden, Tapani silitti sen päätä ja viitaten oksassa kiikkuvia lintutakkoja ja kuusta vasten olevaa pyssyä sanoi: "Sinä minun kaunis Sepeli koirani, vahtaa sinä nyt näitä tässä, elä anna niitä kenellekään." Koira näkyi sen ymmärtävän ja laskeutui vaan käpäläinsä päälle vatsalleen, pää järvelle päin näkemään mitä sitä hommataan.
Sinä yönä solmimme me karhunpesässä, minä ja Polle, keskenämme lujan metsästysliiton, joka raukesi sikseen vasta 8 vuotta tämän jälkeen, kun useissa karhunajoissa jo olimme yhdessä olleet; sudet tapasivat kunnon koirani eräällä retkellä, jonka se omin päin oli tehnyt, ja vesissä silmin sain katsella hännän palasta ja niitä muutamia karvatukkuja, jotka siitä olivat vain jääneet jälelle."
Isolde katsoo häneen, huokaa, ei tiedä, mitä sanoa, mitä uskoa. Hän näkee kyllä, että tämä mies tietää kaikki, mutta hulluutta olisi tunnustaa hänet Tristaniksi; ja Tristan nähdessään, ettei hän voi tuntea häntä, sanoo hänelle: "Rouva kuningatar, tiedän kyllä, että olette ottanut rakkautenne pois minulta ja syytänpä teitä sentähden petollisuudesta. Kuitenkin muistan ajan, jolloin te rakastitte minua suuresti. Metsän aution helmassa, lehtimajan varjossa! Muistatteko vielä sitä päivää, jolloin annoin teille kunnon koirani
"Koska voitte niin mahdottomia uskoa, niin eroan teistä vähemmän vastahakoisesti kuin muuten olisin tehnyt. Mutta minä toivon, että me vielä tulemme toinen toisiamme tapaamaan." "Teidän toivonne miellyttää minua, mutta, jos me tapaamme toinen toisemme, niin pyydän teitä pitämään minun osoittamaani luottamusta teihin pyhänä, ja pitämään laulu-matkaani ja koirani lipasta pyhänä salaisuutena.
Laitin piiat etsimähän Eipä piiat löytänynnä, Piiat etsi pirran puuta. Läksin itse etsimähän Kolmen koirani keralla, Viien, kuuen villahännän, Seitsemän sepelikaulan.