United States or Armenia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Jos sisareni tahtoo kuulla jotakin suomalaisista, niin sanon totuuden nimessä, että koko ratsuväki, paitsi henkivartijoita, oli pelkkiä suomalaisia, ja siihen vielä kolmas osa jalkaväkeä, niin että ainakin puolet armeijasta Narvan luona oli suomalaisia; he ovat, samoin kuin ruotsalaiset, rehellisesti maksaneet sen päivän kunnian punaisimmalla sydänverellään.

Tulipa surun ja valitus-huudon päivät, ja niistä saimme me kiittää juuri venäläisiä; venäläisiä, jotka olimme niin loistavaisesti voittaneet Narvan tappelussa. Voi, miten hyvin meidän asiamme olisivat olleet, jos Kaarle olisi jättänyt heidät rauhaan! Mutta hänen onnensa vei hänet mukanansa.

Mutta hän ei nyt, kuten ennen Narvan luona, tahtonut panna kaikki onnen nojaan. Hän vartoi hetkeä, joka hänelle oli vähimmällä vaivalla antava vihollisensa. Hän vetäysi samalle rannalle Worsklan jokea, missä Ruotsalaiset seisoivat. Hän pääsi sinne onnellisesti; ja nyt päätti Pietari, jos siksi tulisi, uskaltaa kenttätappelun.

Kaksi vuotta myöhemmin oli hän kukistamassa streltsien kapinaa, 1699 Kertsin meri-sotaretkellä ja 1700 Narvan taistelussa, jossa hän haavottui. Vuonna 1702 alkoi Pähkinälinnan piiritys ja siinä oli Galitsin alapäällikkönä.

Menen neiti muille maille, Toukka toisille vesille, Savohon sananalainen, Vihattava Wiipurihin; Sitte naivat Narvan herrat, Vievät Wiipurin isännät, Liikuttavat linnan herrat, Keltyn saksat saattelevat. Kevyt on Keltyssä eleä, Kevyt syöä Keltyn leipä Kesäss' ei tehä kekoa, Talvess' ei tapeta riihtä; Leipä linnasta tulevi, Särvin kaikki kaupungista; Syömättä siat lihovat, Kaunis karja katsomatta.

Enmä huoli huitukoille, Noille poikaruitukoille, Nillikoille, nallikoille, Noille naapurin nasoille, Kun ei tulle tuonnempoa, Ehtine etempeäki, Yli kuuen kirkkokunnan, Yli kappelin kaheksan; Kun ei naine Narvan herrat, Viene Wiipurin isännät, Turun piiparit perine, Savon saksat korjaelle. Mie tahon tasaista miestä.

Ruotsi oli jo sitä ennen menettänyt Pähkinälinnan, Narvan ja Nevanlinnan; Viipuri oli nyt valtakunnan itäisen rajan ja Suomen viimeinen vankka avain. Etupäässä Lybeckeristä riippui pelastus. Saamme pian nähdä, kuinka hän käsitti tämän asemansa tärkeyden. Pommitus alkoi, linnantornin huippu ammuttiin alas ja kaupunki syttyi kolme kertaa tuleen, mutta joka kerta sammutti linnanväki liekit.

Tuli 1682 »turkulaisena» Turun ylioppilaaksi; opettaja Turun koulussa 1690, Askaisten kappalainen 1703, kuollut samana vuonna. On julkaissut muutamia erikseen painettuja runoja, m.m. 1702 Suomen iloäänen Narvan voitosta, joka vähän lyhennettynä tässä seuraa. SUOMEN ILO

Jos äitini kiitti Jumalaa, joka niin hyvissä ajoin oli johtanut meidät pois ensimmäisenä sodan jalkoihin joutuneesta Narvasta, ajattelin minä sen sijaan monesti mielikarvaudella, etten tuon Käkisalmeen muuttomme takia saanut olla näkemässä kuuluisaa Narvan taistelua, jossa kahdeksan tuhatta meikäläistä löi pakosalle viisi kertaa suuremman vihollislauman.

Nuo rauhan sankarit voisivat myydä Riian tynnyrillisestä omenoita, Narvan voittomerkit suolakapasta ja koko Pietarin kaupungin pohjanahkanpalasesta. Mutta voinko minä sitä estää? En, paha kyllä, en, olemme pahaksi onneksi vapaita kansalaisia; Vaasan maaherra on tätä nykyä vähempiarvoinen kuin Pietarsaaren pormestari! Ah, kuinka loistava menestys meillä olisi!