United States or Mexico ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täälläkö piilette, te kehnot kanakopin vartijat! Ruunun haukan kynsissä on nyt musta kukkomme. Oi teitä, te kehnot karjapiiat! Suden suuhun päästitte parhaan lypsylehmän. Voi sitä Mustikki parkaa! Voi teitä, te pakenevaiset paimenet.
Lahja oli tähän hyvin taipuvainen, ja he menivät yhdessä likellä olevaan vaunuliiteriin, jossa rattaita oli katsottava. "Tässä on kahden-istuinkin, ja pyörät, luulen minä, eivät ole niinkään kehnot," sanoi maisteri, tarttuen toiseen ja ravistaen sitä. "Ne näyttävät paremmilta, kuin todella ovat," muistutti seppä.
Niin miks' ei minua naitu, Omenaista ei otettu, Suon kukaista, maan kukaista, Kaiken kartanon kukaista, Mesiheinän hempeyttä, Kaste'korren kauneutta, Ahokoivun armautta, Soreutta solkikoivun, Lehtokoivun lempeyttä, Norokoivun notkeutta, Nororaian raikkautta, Noropihlajan pituutta? Oisko herjat helmoillani, Päälläni pahat panoset, Sanat kehnot kengilläni, Sukillani suutelukset?
Hyvät minut hyljäävät ja kehnot eivät kelpaa, Taivaasta ei mulle anneta ja maast' en löyä vertaa. Illalla lähen nukkumaan ja nukun joka ilta, Yksin aina vieressäni siliä pirtin silta. Vaan ei yötä pimiätä, ettei päivä koita, Eikä niin suurta surua ole, ettei ilo voita. Vielä tämä siivo tyttö nätin pojan löytää, Vielä kerran kultani kanssa astun vehnäpöytään. 41. POJAT KYLILL
Mutta kaikki nuo hyödyttömät ponnistukset, nuo kauheat pettymiset eivät saaneet hänen mieltänsä masennetuksi. Hänellä oli enää muutama päivä jäljellä, mutta yhä vielä hän toivoi; hän toivoi viimeiseen silmänräpäykseen. Kehnot tunteet yksinänsä jäävät hedelmättömiksi; jalot tunteet kantavat aina hedelmänsä. Kiitollisuuden tunne antoi Fredrikille neroa.
"En minä niin suurta väliä pidä, kummoinen ajopelin ulkonäkö on, kun se vaan on siinä kunnossa, että koossa pysyy." "Niin, sepä onkin tässä kysymys. Minulla on vanhat rattaat, joissa on hyvin kehnot pyörät, niin ettei ne ensinkään kelpaa kiireeseen ajoon. Tahtooko pastori itse tulla niitä katsomaan?"
Minäpä jätän teille valtakunnan vahvana, jos hyvät olette, vaan jos kehnot, heikkona. Sillä yksimielisyyden kautta kasvavat pienet vallat, eripuraisuuden kautta hajoovat suurimmatkin. Muuten tulee sinun, Jugurtha, joka ijältä ja älyltä olet etevämpi, näitä ennen katsoa, ett'ei mikään toisin käy.
Heitän herjat helmoiltani, Päältäni pahat panoset, Sanat kehnot kengiltäni, Sukiltani suutelukset; Ulos heitän herjät ryysyt, Arkivaattehet alennan, Riisun riihiryökälehet, Kaskivaattehet karistan. Otan vettä lähtehestä, Heiluvasta hettehestä, Jolla peiponen peseme, Kylän kukka kuuroame.
CASSIUS. Ha, ha! Kuin kehnot on sen rentun riimit! BRUTUS. Pois, lurjus! Mene tiehes, hävytön! CASSIUS. Suvaitse häntä: tapa häll' on moinen. BRUTUS. Sen tiedän, jos hän tietää aikansa. Mit' ilviöillä sodassa on virkaa? Pois täältä, mies! CASSIUS. Pois! Tiehes! BRUTUS. Käskekäätte, Lucilius ja Titinius, päälliköitä Yösijaa miehillensä hankkimaan.
Sitte lähti hän kiireesti katua alaspäin kuin tuho olisi ollut kintereillä. Se ilta oli viheliäisistä viheliäisin. Kehno oli kapakka, kehnoa seura ja kehnon kehnot jälkilaskut. Eero makasi seuraavana päivänä iltapuoleen asti. Silloin hän nousi Oskarin mentyä kaupungille. Hänen olisi tehnyt mieli ulos raittiiseen ilmaan, mutta hän ei uskaltanut lähteä.