United States or Bahrain ? Vote for the TOP Country of the Week !
ROSINA. Hän ei jätä meitä. KREIVI. Figaro tulee heti meitä auttamaan. Kas tässä, kultaseni, istu. Ei näytä siltä, maisteri, kuin hän ottaisi tuntiansa tänään, se jääpi toiseksi illaksi. Hyvästi. Ei, odottakaa; tuskani on vähän lieventynyt. BARTHOLO. Oi tuota naisten luonnollista lempeyttä! Mutta tällaisen mielenliikutuksen jälkeen, lapseni, minä en salli, että sinä teet vähintäkään ponnistusta.
Kun ajattelemme, kuinka hän luonnostaan säälii muita, kärsiviä, emme ihmettele tätä niin paljon. Mutta me ihmettelemme kaikki hänen sanojensa lempeyttä. Sanotaan, että urhoollisimmat soturit ovat parhaimmat hoitamaan haavoitettuja kumppaneitansa.
Käytti itse muun muassa vielä pukumallia, jota viime vuosisadan alussa hänen kotiseudullaan käytettiin; muu väki talossa kyllä noudatti nykyaikaisempaa pukumallia. Ukon koko olennossa oli jotakin juhlallista. Harmaat hiukset valuivat hartioille, kasvot ilmaisivat ankaraa vakavuutta, mutta samalla myöskin lempeyttä. Häntä katsellessa muistuivat elävästi mieleen raamatun patriarkat.
Leveä rinta ja lihaksiset jalat ja kädet olivat herkulesmaiset, mutta suu todisti, rumasta, pyöreäksi leikatusta parrasta huolimatta, lempeyttä ja hyväsydämisyyttä.
Koirat ja haukat talttuvat, kun niitä syötetään ihmiselle pitää osoittaa lempeyttä jos tahtoo häntä kiinnittää rakkauden ja kiitollisuuden siteillä.
Samalla lailla myös Jadwier'kin sittemmin eräässä kirjeessä kiittää Myhrberg'iä urhoolliseksi ja omaa woittoa pyytämättömäksi. Wielä wakuuttaa Jadwier, että sotamiehet sekä muukin kansa suuresti rakastiwat Myhrberg'iä, siitä syystä että hän edellisten kanssa aina jakoi kaikki niin puutteet kuin waiwatkin, ja jälkimmäistä kohtaan aina osoitti kohtuutta sekä lempeyttä.
Hän selitti luopuvansa vähäksi aikaa kaupungista ja peräytyvänsä. Mutta hän sanoi pian palaavansa. Hän muistutti goottilaisen hallituksen lempeyttä, Teoderikin ja Amalasuntan hyviä töitä ja vaati heitä vastustamaan miehuullisesti Belisariusta, kunnes gootit ehtisivät avuksi.
Koko yön raivosi ukkonen hirveästi, mutta salamat valaisivat nyt sokean kasvoja, jotka suloisesta autuudesta loistivat. Tästä hetkestä Liisi net muutamat päivät, joina hän vielä eli, oli varsin muuttunut. Kaikki hänessä oli lepoa ja lempeyttä. Hän puhui harvoin, mutta pusersi ystävällisesti ja kiitollisena niitten käsiä, jotka lähestyivät sitä vuodetta, missä hän melkein liikkumatoinna lepäsi.
"Jos lempeyttä ei vielä olisi koskaan koetettu, armollinen kuningas", vastasi Albanyn herttua semmoisella äänellä, jolla jotakin vastenmielistä puhutaan, "niin tietysti kaikkein ensiksi pitäisi käyttää lempeitä keinoja.
"Olivat, hyvä pastori". "Minä käytän nyt sitten äidin lempeyttä ja lyhennän rangaistukses. Mutta ota nyt opikses, mitä olet kärsinyt. Muista se!". Olli lupasi muistaa, ja pääsi jalkapuusta.