United States or Barbados ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä jatkoin, järjestellen: "No sinä saat sitten jäädä rannalle... Minä menen Oskarin ja Helmin ja herra Ikosen kanssa selälle kalastamaan... Eikö niin, herra Ikonen?" joudutin minä ratkaisua. Ja niin järjestyikin asia. Vanhempi herrasväki jäi rannalle onkimaan.
Koska minä yökorttieristä ja muutamista maitolasista olen Oskarin edestä tähän asti maksanut 30 kop, ja täällä huokeassa Savossa ei varmaankaan tule enemmin lisään siihen lukuun enemmin kuin 20 kop. kaikkeaan 50 kop, ja minä sain elorahaksi koko ruplan, niin jäät Sinä minulle velkaa 1 rupla 28 kop.
Ei, ei hän näy olevan huoneessaan, mihin lie mennyt, mutta varmaankin hän kohta tulee. Tuleekohan? Niin luulen varmasti. Käykää tänne sisälle istumaan niin kauaksi, me olimme juuri aikeissa ruveta teetä juomaan. Istukaa, olkaa hyvä. Kiitos... Se oli vanha tuttu taloon sekin, Oskarin ikäisiä tovereita. Tämän tulo muutti Annan yht'äkkiä kuin taikasauvalla.
Josefina taas ei tyytynyt tilaansa. Majori rupesi uudestaan ilmoittamaan mielensä, jota ei hän enään taitanut salata. Josefina oli tohtinut kieltää vastaan-ottaa lahjojansa. Eräänä päivänä lähti majori H:n kaupunkiin ja palasi illalla entistä iloisempana; hän oli sisareltansa vakuutettu hänen voittaneen Oskarin kokonaan aikomuksiinsa.
Leski semmoisiin hyvin tottunut, ei erhettynyt Oskarin mielen laadusta, mutta kallisti kuitenkin itseänsä alaspäin syleillen häntä ihanilla käsillänsä. "Minä käsitän olosi aivan hyvin Oskarini." "Ah! rakas tätini!" sanoi hän, katsoen häntä silmiin, "auttakaat minua tässä vaarassa!
Aina siitä ajasta saakka, jolloin Oskarin ja Lotan kihlaus oli tullut tunnetuksi, oli Antti karttanut ystäwänsä kohtaamista, ja se olikin onnistunut niin hywin, ett'ei hän ollut kohdannut häntä sen koommin. Tämän oli Oskarikin huomannut ja se suretti häntä kowin, sillä hän ei woinut käsittää syytä tähän ystäwänsä äkkinäiseen mielenmuutokseen.
"Oikein hyvin", koetin olla miltei veitikka, vaikka Ratinen minua kiusasi. Petterin isä oli katsellut Oskarin puuhia, lähestyi nyt ja selitti: "Kun olisi sankaniekat silmälasit, niinkuin minulla ja ämmällä on kotona niin ne kestäisivät päässä!" Petteriä huvitti isänsä neuvo. Suu auki hymyili hän avomielisesti. Isä kysyi: "Paljonko tuommoiset kultakakkulat vielä maksavat?"
Oskarin otti hän nyt vastaan punaisessa huoneessa; ei sentähden että oli tänä iltana vaalea, vaan hän tahtoi näyttää niin ihastuneelta kun mahdollista; hän oli valmis lähtemään paaliin.
Vasta Tromsössä saavutti hän kuningas Oskarin, joka ollen aina ystävällinen ja kohtelias otti hänet myötätuntoisesti vastaan, sekä kysyi, kun hän ei oikein käsittänyt mitä kreivin virallinen kunniatervehdys tällä paikalla merkitsi, saisiko hän huvin nähdä kreivin myöskin kruunaustilaisuudessa Trondhjemissa ja pyysi hänen siinä tapauksessa astumaan laivaan, joka jo täydessä höyryssä seisoi lähtövalmiina.
Vanha harmaa-tukkanen lukkari asetti aina joka Juhannuksen päivänä kauniin ruusu-seppelen sen vanhan vaakuna-kilven päälle, jonka alla Oskarin ja Josefinan hauta oli, huokaten: "ihminen päättää, vaan Jumala säättää". Ihanana suvi-päivänä riensi höyry-laiva meren pinnan ylitse yhteen kaupunkiin. Laivan perä oli täynnä matkustavaisia, joista jokainen mielensä mukaan vietti aikansa.