United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Läksin puolahan metsälle, Muulle maalle mustikalle, Sinne mie kana katosin, Sinne kuolin kurja lintu; Elköhön minun emoni, Elköhön emo kuluni, Sinä ilmoissa ikänä, Kuuna kullan valkiana, Silkkihuivia sitoko, Kaksin kerroin kaulahansa, Miun kanan kaottuani, Linnun kurjan kuoltuani!"
Työmiehen sormet ovat kankeat ja harassa kuin taikon haarat, ei hänestä tule pikakirjoittajaa kuuna päivänä". "Kunhan toimeen tulee, hyvähän sekin". "No niin. Jos sitä taas pienestä oppii, niin mitä poika-nuijain kirjoitus-taidosta on hyötyä? Penkit ja seinät töhertelevät täyteen siinä kaikki". "Naapurinne Antti on, kuulen ma, hyvä kirjoitusmies", sanoi rovasti. "No kerrassaan.
Myöhään oli aika jo kulunut, kun toverit erosivat. Antti-maisteri astui kotiansa epävakaisilla askelilla. "Teistä ei tule miestä kuuna kulloin päivänä" ja "hän on enkelin kaltainen," puhui hän itseksensä. "Uskotko sinä, Antti Sormunen, enkelejä?... Hym! ... matami Rask saattaisi olla enkeli, mutta siksi on hän liian vanha ja ruma."
"Mitähän se sillä tarkoitti. Sisarenihan se juuri verta sylkeekin, mutta se on hupsu koko matami. Sanoo Annan joutuneen pois paikastaan. Annan, joka on sievä, siveä tyttö ja minun oma opettamani ja osaa sekä keittää että paistaa. Ei kuuna päivänä, ei kuuna päivänä sitä tyttöä paikastaan pois ajeta. Mutta kohtahan tuon saan nähdä, kun kotiin joudun."
Sitten istuutui hän keinutuoliinsa ja huusi äidin toisesta huoneesta luokseen. Elli täytyy minun mielestäni jo tänä syksynä lähettää kouluun ... minun mielestäni on se nyt ihan välttämätöntä ... jos hän saa täällä kotona kaiken ikänsä olla, niin ei hän kuuna päivänä opi ihmisten tapoja.
"Olli-kulta, hyvä Olli, rakas Olli, sinä viisas ja väkevä Olli, päästä minä ylös!" "No, niin. 'Ei nöyrän kaulaa katkaista'. Mutta lupaatkos, ett'et enään koskaan käy päälleni?" "Minä lupaan". "Vannotkos myöskin?" "Minä lupaan ja minä vannon, ett'en 'sinä kuuna kullan valkeana', käsilläni kajoo sinuun, Olli!"
ANNA. Miksi juuri pahinta ajattelisimme? ELLI. Mutta jos todellakin joku onnettomuus on häntä kohdanut. Leena mitä luulette? LEENA. Eihän sitä voi varmasti päättää, mutta niin vaan arvelen. Semmoista elämää täällä pidettiinkin viime pyhänä kaiken päivää, korttia lyötiin, tanssittiin, rallatettiin. Ei Jumala semmoista rankaisematta jätä, ei kuuna päivänä.
Jos minä olisin piitannut selkäsaunoista, niin eihän minust' olisi kuuna kullan valkeana tullut mitään. JETTER. Vaan tästäpä vielä saattaa tulla toimoinen tosi eteen. VANSEN. Minun nähdäkseni, tuosta ukonilmasta, jok' on nousemassa, on surkean lamaava hervaus paneutunut tuntumaan teidän jäsenissänne.
Koneellisesti siihen osallistuen tarkastelin tuomari Evansia, joka siinä istui niin tyynenä, juhlallisena ja kylmänä, ja aloin itsekseni ihmetellä, oliko hän kuuna kullan valkeana ollutkaan lapsi tai nuorukainen ja oliko rouva Evans ollut nuori tyttönen ja oliko tuomari häntä rakastanut ja minkähänlainen hän silloin oli.
Ei yksikään ollut kuuna kullan päivänä niin kernas kuuntelemaan hänen lapsellisia huoliansa ja sisällisiä tuumiansa, ei yksikään ollut antanut hänelle tähän saakka niin petollisia neuvoja niin iloisella äänellä ja hymyilevällä katsannolla, eikä yksikään ollut niin kärsivällinen ja taipuisa lohduttamaan häntä onnistumattomista kokeista ja koettamaan saada selville niihin senkin seitsemiä alkusyitä.