Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 20. kesäkuuta 2025


Virkkoi noin, jopa koht' ilon pauhina soi, kuni aalto rantaan jyrkkään käy, suvituulen tuomana suuren, vuoreen ulkonevaan, jota tyyntymätön ikityrsky saartavi kaikin säin, milt' ilmoin tuuli jos tulkoon. Nousi jo kaikki ja riensi ja hälveni valkamaleiriin; valkeat laittoivat majakunnat, nauttivat eineen; uhrin toi jumaloille, ken millekin, ainahisille palvoen surman välttääkseen työss' ankaran Areen. Zeullepa kansain pää Agamemnon suurväkiselle viissuvikunnan nyt härän uhkean vihki ja kutsui vieraiks arvokkaimmat akhaijein päät päteväiset, Nestorin ennen muita ja ruhtinas Idomeneun ja Aiaan kummankin, Diomedeen, Tydeun poian, kuudenneksipa oivan Odysseun, Zeun älyverran. Vaan tuli itsestään sotaärjyinen Menelaos, tuntien mielessään, mikä toimi ja työ oli veljen. Piirinä seisoivat, pivon ottivat ohria täyteen. Näin rukoellen siin' Agamemnon valtias virkkoi: "Korkea, mahtava Zeus, jylypilvinen, päällinen ilmain!

Saapua sankarimainein suo taas laivojen luokse, tehty kun uljas on työ, jota muistavat iliolaiset!" Turvasi myös sotaärjyinen Diomedes Atheneen: "Zeun tytär, voimin voittamaton, nyt myös mua kuullos! Käy kera mun, kuin kanss' olit taattoni, Tydeun kuulun, kons' oli kerta hän airut akhaijein laittama Thebeen.

Kuin jalopeura, mi lauman on keksinyt kaitsijatonna, kimppuun lampahien tai vuohten surmana karkaa: Thrakian miehiä noin nyt raateli Tydeun poika, kunnes hengeti löi kakstoista; mut oiva Odysseus, aina kun miekallaan kenen surmasi Tydeun poika, jäljess' astuen pois sen kiskoi tarttuen jalkaan, miettien mielessään, miten siit' orot uhkeaharjat kulkisi vastuksett', ei vauhkoiks sais pelon valtaan ruumihien yli riento, mi viel' oli outoa niille.

Vaan ihanaisna kun ilmestyy rusosorminen Eos, tuo sotavaljakot, tuo väki muu heti laivojen turvaks, yllytä taistoon heitä ja käy etumaisena itse!" Virkki, ja valtiahat kaikk' yhtyi neuvohon, kuullen mielissään sanat nuo hepokuulun Tydeun poian. Viiniä uhrasivat, majahansapa nyt kukin astui; siellä jo heittyivät levon hoivaa-antavan helmaan.

Hällepä vastasi näin Afrodite nyt hymyarmas: "Tydeun korskea poika on tehnyt tään, Diomedes, Aineiaan kun pois sodan pauhust' auttanut oisin, poikani armaan, mulle jok' on yli kaikkien kallein. Eipä nyt ottele vain kera iliolaisten akhaijit, vaan kera kuolematontenkin he jo ryhtyvät taistoon." Vastasi hälle nyt taivahatar, ikivalta Dione: "Kärsiös, lapsi, ja malta jo mieli, jos katkera onkin.

Luo kävi, koskettain jalall' urhoa, jott' uni karkkois, hänt' ylös yllyttäin sanan tuiman tuiskasi Nestor: "Nouse jo Tydeun poika! Sa unt' yli yön yritätkö? Kas, liki laivoja leiriyneet kupehille on kummun iliolaiset, etkö sa nää? Väli kaita on aivan."

Ei tiedä hän, kuink' iso onkaan tuskan surkeus nyt sotajoukoss': urhot on parhaat laivojen luona, ken nuolen on lyömä, ken iskemä keihään. Nuolta jo urhea sai Diomedes, Tydeun poika, peist' Agamemnon maistaa, peist' asekuulu Odysseus, reiteen Eurypylon kävi nuoli, ja tässä nyt yhden kamppailusta äsken toin, jota jousen on jänne vammannut vasamallaan.

Mut ei tämä tästään muuttune ennen kuin hevot, vaunut päin karahuttain kumpikin käymme tuimaan mittelöhön, väkiveikkaan tuon kera miehen. Astuos vaunuja siis ajamaan, niin näät, mitä maata Tros-uron valjakon varsat on, jotk' yli tanteren taitaa vainoten kiitää päin sekä väistyä, ees- sekä taapäin: 223 turvaan Ilionin myös meidät vie ne, jos antaa vieläkin voittaa Zeus Diomedeen, Tydeun poian.

Hällepä vastasi näin taas päilyväsilmä Athene: "Mieleni suosima oi Diomedes, Tydeun poika!

Nousivat, haastaen noin, urot vaunuilleen valioille, kiihkoin Tydeun poikaa päin hevot ohjaten raisut.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät