United States or Zambia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kunp' alt' ankaran kuolon niin minä varjota varmaan poikasi voisin, kun tuloss' on tuhokohtalo kolkko, kuin hän varmaan saa asevarjeet, joit' ihaellen ihmiset ihmehtii, ken vain ikinänsä ne nähnee!" Virkki ja vieraan luota jo painui taas pajahansa. Palkeet liekkiin päin heti käänsi ja lietsoa käski.
Paras meidän On sitä karttaa. Ratsun selkään siis! Vähemmälle nyt jäähyväiset jääkööt. Pois varkain! Konsa turma tuloss' on, Ei varas lie ken turvaa pakohon. Neljäs kohtaus. Linnan edustalla. VANHUS. Vuoskymmeniä seitsemisen muistan; Sill' ajall' olen monta kummaa nähnyt Ja julmaa päivää; mutta kaikki leikiks Tää hirmu-yö on tehnyt.
Täällä peltoa on, Kesälämpöä on, Kunhan meiss' olis, meiss' olis lämpöä vaan. Mut' kun into ja työ Lujan liiton lyö, Niin me miehissä nostamme syntymämaan. Ennen retkeiltiin Maihin kaukaisiin, Yltä linnoja Normannien kohoaa. Vaan nyt kauemma vie Jalon lippumme tie, Se nyt entistä raittiimmin punottaa. Tuloss' aika on suur': Kolmijakoinen Nor Se taas yhdeksi yhtyy ja yhdeksi jää.
Ympäri, ympäri Kaikki kiertäkäätte, Pahat sisään päästäkää Ja hyvät estäkäätte! 1 NOITA. Mun kihelmöipi peukalon': Jotakin pahaa tuloss' on. MACBETH. No, salaiset ja mustat kesk'yön velhot, Te mitä teette? KAIKKI. Työtä nimetöntä. MACBETH. Mist' olkohonkin tietonne, ma vaadin Nimessä valtiaanne: vastatkaa!
Tuloss' on, herrat, juhlametsästys, Siell' yhtyy kaikki Rooman kaunottaret. Avara metsä on ja laaja, monta On syrjäpaikkaa siellä, jotka ovat Kuin luodut ryöstölle ja ilkitöille. Tuo sievä hirvi sopii ajaa sinne Ja vä'in kaataa, jos ei sanoin voi. Tää ainut tie on tarjona. No, tulkaa; Nyt keisarinna, joka pyhän älyns' Omistaa kostolle ja konnuudelle, On saapa tiedon tästä hankkeesta.
Muistakaa, Ett', ennustaen mitä tuloss' oli, Ma Troian jätin, omastani luovuin, Sain kavaltajan nimen, varmat, tietyt Perityt olot epävarmaan onneen Pois vaihetin, niin, kaikest' erosin, Mink' aika, arvo, tuttavuus ja tapa On tehnyt kalliiks olemukselleni. Täss' olen, teitä palvellessani, Kuin mailmaan vastatullut, outo vieras.
On tänne tuloss' airut Moabin: Kun ensi avunpyynnön hylkäsit, Kuningas Midianin ruhtinaat Nyt luokses lähettää ja poikansa. BILEAM. Sit' ennen matkastanne kertokaa. Kai kokemuksestanne viisastuitte. Viel' onko Moabista toivoa? KAIKKI. Me epäilemme! BILEAM. Aivan järjestään. ORNAN. Jos meistä vanhint' ensin kuulustat, Niin tunnustan, ett' itse Luojaakin Jo epäilen.
ANTONIUS. Sydämes täys' on; syrjään käy ja itke. On, huomaan, suru tarttuvaa: mun silmän' Se kostui, kun sun silmissäs se näki Nuo murheen helmet. Tuloss' onko herras? PALVELIJA. Hän yöt' on viisi peninkulmaa täältä. ANTONIUS. Palaja, kerro mit' on tapahtunna. Suruinen tääll' on, vaarallinen Rooma, Octaviolle epävarma Rooma. Pois! joutuun! Kerro hälle se. Ei, varro!
NYYRI. Sen sanoin jo! Vai jäikö sanomatta? No merkillistä, jos se sanomatta Jäi! Kummallista ihan! Jätinkö Sen seikan sanomatta? KITKA. Jätit, akka! Mut hillitse jo sanas kevättulva Ja puhu viisaasti! NYYRI. Jaa viisaasti Niin ain' on ollut minun tapani, Sen tiedät Kitka. Mutta kristityt Jo tuloss' ovat tänne! KITKA. Tottako Sa puhut akka? NYYRI. Koska valhettelin Sun edessäs?
No, kuulleet olette kai myös sen huhun, Mi laumannekin säikyttänyt on, Ja kadut, torit niillä täyttänyt? Tuon huhunko, mi taasen käy, ett' tuloss' On tänne herttua? No, mitä sitten? Vai niin! Ma tulin teille turvapaikkaa Tarjoomaan linnassa. Mä kiitän, mutta Sit' en kai tarvitse. Mun linnan' on Tää huone, turvattomuus aseeni. Siis yksin jäädä tahdotte?