United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se lupaa vain: Kun kerran selvään puhuu sydämes sulle toiveensa, mult' älä niist' yhtään salaa! RECHA. Ajatuskin, teiltä salata syömeni mua vavisuttaa. NATHAN. Ei enää tästä? Kerta kaikkiaan se päätetty on. Tuoss' on Daja! No? DAJA. Tääll' alla palmuin vielä kulkee hän ja kohta ilmaantuu tuon muurin takaa. Kas tuolla? RECHA. Ah! ja näyttää epäröivän mihinkä mennä: eespäin, oikeaan vai vasempaan.
Hyvästi, siskon'! Onnelliseks tullos, Jos toisen löydät, ken sun ansaitsee; Mua ystävänä muista! Juhani, Pois älä mua lähetä. Jos kuolla En ansaitsekaan kanssas, muuta toki Kuin kuolemaa en toivo. Miksi? Syyskö Se on, jos min' en sulle rakkaamp' ole Kuin joku toinen. Sydämes kuin voi se Niin kova samass' olla ja niin hellä! Hyvästi! Onnellisna kuolen nyt; Vaan sin' et kuolis niin.
Kun minä joskus ankarastikin olen moittinut sinun sydämes liikaa kerkeyttä vihastukseen ja sinun kätes liikaa kerkeyttä sivalluksiin, niin syynä on se, että tahtoisin jos minun onnistuisi saada sinut minua uskomaan taivuttaa sinut itsekin inhoomaan noita turhamielisyyden ja pikamielisyyden syntejä, jotka niin helposti saavat vallan sinussa.
Ja nopeammin kuin ajatus se kiljuin karkasi käteheni ja sieppas valmihin aseheni, pois viskas. Kuolo ja kirous! Ja sitten kynsi tuo vainolainen, näin vuoroin kidutti, ilkamoi. Mies asehitta hän mitä voi joko nöyrtyy taikka lyö leikiks vainen. Ma nöyrryn etehen polvies ja pyydän armoa, älä kosta. Mut kerran säiläni viidakosta jos löydän tuossa on sydämes! Yks suukko silmään ja toinen suulle!
Sinun sydämes' oli sitä vastaan ja vaivasi itseään ja minua, sinä ikävöitsit palavasti ja aina palavammin sitä, mitä sinulle ei sallimus ollut sallinut. Suo mulle anteeksi ja jääös terveeksi! Suo, että mä nimitän sua veikoksi! Se on nimi joka sisältää monta. Ota uskollisella sydämmellä kuolon-morsiolta vastaan tämä viimeinen kaunis kukka he tämä suudelma!
Tään sanon edeltä: oot tuskin selin sä tähän taloon kääntynyt, kun vaatii taas tänne sydämes, mut eteenpäin sua itsepäisyys ajaa; tuska vartoo sua Roomassa, ja hätä, masennus, et pääse määrääs siellä etkä täällä. Mut täll' en enää neuvoa sua tahdo; vain sanon ennakolta, kuinka käy, ja samoin ennakolta kehoitan sua minuun turvaamaan, jos pahoin käy. Nyt ruhtinaalle puhun, niinkuin vaadit.
Siis kilvoittele, taistele Alati miehuisasti; Siis viinaa älä maistele Sun kuolinpäivääs asti! Minne? Ah minne, ah minne, o ihminen, vie Sun matkasi määrä, sun juoksusi tie? Mitä täällä sä etsiskeletki? Mitk' on puheainehes, miettehes, työs? Miss' aartehes? miss' sydämes? sekä myös Kuhun kiirehin rientävi retki?
Mahdollisesti teen väärin siinä, että pyydän sinulta tälläistä tunnustusta, mutta minä en jaksa elää yli tämän yön huomiseen saakka, ell'et sanallasi vahvista sitä, mitä jo kauan olen aavistanut ja tietänyt! Sinä tosin olet toisen oma, mutta edessä taivaan olet sinä ollut minun, sinun sydämes on ollut minun! Tämä on oleva viimeinen pyyntöni! Armosta, anna minulle vastaus!"
Mutta hänen pitää sen äänen tunteman; hänen pitää kuuleman sen huutavan korvissansa yöt ja päivät: sinun omassa metsässäs on lapses paleltunut kuoliaaksi, ja juuri sinun tähtes! Ah, Uoti! sydämes on kivi, ei muu kuin kivi..."
Lankee Herran jalkoihin, Puhkee kyynelvirtoihin: Särjetty sun sydämes Uhriks anna Jesukses! Puplikaanin tavalla Ano hartaudessa: "Herra, ole armoinen, Olen suuri syntinen!" Luota lunastuksehen, Ansiohon Jesuksen, Jotta kuva Luojasi Sinussa niin kasvaisi!