United States or Zimbabwe ? Vote for the TOP Country of the Week !
Se on periväisyyden aate, joka vaikuttaa, että Ruotsi vielä tänäinkin on jalopeura, jota vaan tarvitsee herättää, taasen, kuten ennenkin, taistelemaan etupäässä uskonsa, valon ja totuuden asian puolesta mutta kas uuskreikkalaisilla on orjuus hävittänyt sen heidän kunniapäivänsä muistoon saakka, ja vaan jättänyt niin paljon jälelle heidän kansallisesta leijonaluonteestansa, ettei se anna käyttää itseänsä sälytys-aasiksi, itsepäisyys on sankarihengen viimeisin huokaus.
Sanalla sanoen, se on itsepäisyys, joka huolimatta kaikesta noudattaa omaa tahtoaan. Tätä eläimellistä vaistoa tarkoitammekin itsepäisyydellä, ja juuri sen tähden, että se on vaisto, on se niin paljon ikävyyttä saanut aikaan kotielämässä.
Ne miehet eivät ole kirjoittaneet ansioluetteloaan korkean kruunun "lanketeille", vaan ovat piirtäneet sen kuokalla ja auralla kivikkomäkiin ja kylmään korpeen. Ovat ehkä arvelleet sen siten säilyvän kauemmin kuin paperilla. Jos itsepäisyys on pahe, niin he ovat maailman pahimpia ihmisiä. Jos se taas on hyve, niin he ovat parhaimpia. Henkiherran mielestä se oli pahe.
Huolettoman ja suopean pinnan alla piileili hänessä syntyperäinen itsepäisyys, hellittämättömyys, joka olikin monesti tuottanut suuren menestyksen hänelle asioimis-elämässä. Hän kuului niiden joukkoon, jotka innostuvat vielä enemmän esteistä ja vaikeuksista ja joiden uutteruus saa uutta kiihoketta vastoinkäymisestä.
Ja miks'ei voinut pormestari olla saksalaista juurta, kuten jo nimikin todisti, sillä vetipä saksalaisen Wallensteinin itsepäisyys kyllin pormestarillekin vertoja. Kun näin suuret historialliset henget kilpailivat päästäkseen pormestarin sukulaisiksi mitä osaa oli hänessä sitten enää suomalaisella lihalla ja verellä! Muistelikin pormestari isistään kaksi, vaikka tosin hämärätä, sukujohtoa.
Hän kääntyi takaisin, kumartui lähemmä Toinia ja kuiskasi: Minä en tuokaan kahvia tänne. Eikö neiti tule pihamaalle? Mieheni istuu siellä. Sitte hän alensi ääntään vieläkin enemmän ja jatkoi supisemalla: Eikös olekin juonikas kapine ihmissydän? Ja se syntinen itsepäisyys, kun se vielä pääsee komentamaan, niin sitä ihminen ihan lykkää luotaan sitä, mitä itse vastikään itkien pyysi.
HOFFMANN. Herra auta. Sinä saatat minut levottomaksi. Minä pyydän sinua Riikka, anna kätesi, minä tunnustan valtimosi tykytystä. RIIKKA. Oi sitä itsepäisyyttä. No niin, tässä käteni. Tutki nyt! Tässä ei ole itsepäisyys kysymyksessä, vaan sinun terveytesi. Kas niin, enkös arvannut. Liian taaja tykytys yks', kaks', kolm', nelj' j.n.e. RIIKKA. Ei se niin taajaan kellosi naksutustahan sinä
Oli siis mahdotonta saada selkiä Emilistä. Ukko vartioitsi häntä sellaisella mustasukkaisuudella, joka oli voittamattomasti sitkeä. Heikoilla luonteilla ei ole muuta voimaa kuin sitkeyden, mutta tässä ovatkin he saavuttamattomia. Tämä itsepäisyys oli tuolla kunnon ukolla, joka nytkin teki täten omantunnon-ahdistuksesta. Hän paheksui sydämessänsä äitin käytöstä niin suuresti, että hän antautui tähän vastapuoliseen ylellisyyteen.
Itsepäisyys on ominaisuus, jota on Siperiassa syntyneillä inkeriläisillä suuressa määrin. Tietysti on heidän isillään ollut samaa ominaisuutta, joka on mennyt perintönä heidän lapsiinsa. He eivät pelästyneet siitä huonosta onnesta, mikä heidän ensimmäisellä lähetyskunnallaan oli ollut, vaan lähettivät uuden kerran samallaisen Pietariin, viemään pyyntökirjaa keisarille.
Mutta varsinainen kinailemisen aihe, nimittäin molempain itsepäisyys, joka on niin lujaan piintynyt pikku seikkoja myöten, saattaa heille vähän väliä selkkauksia. Niinpä on Hero rajuilman välisenä päivänpaisteen hetkenä valmistanut Leanderilleen oivan päivällisen ja laittanut salatin taiteen kaikkien sääntöjen mukaisesti, mutta maistettuaan sitä työntää Leander sen ääneti luotaan.