United States or Chad ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut arvaan mielesi: sa varot varmaan, Ett' olin vuoteellesi uskoton, Ja ett' on äpärä hän, eikä poikas. York armas, armas ylkä, pois se aatos! Niin on hän näköisesi kuin ei kukaan, Ei tule minuun hän, ei sukuhuni, Ja sentään häntä lemmin. YORK. Tieltä, huima! Jälestä! Ratsu ota, kannust' anna, Luo kuninkaan sa lennä ennen häntä, Ja ano anteeks, ennenkuin hän syyttää.
"Oi viisas Ibrahim, ano mitä tahdot; minulla on käsky hankkia sinulle kaikkia mitä yksinäisyydessäsi tarvitset." "Mielelläni soisin muutamia tanssija-naisia luokseni," sanoi tietoviisas. "Tanssija-naisia!" vastasi hämmästynyt rahanvartija.
Nousemattani lankeen yöhön autioon. Innoin kuumeisin etsin. Ja löysin tieni. Vaikk' oli voimani pieni, yksin ponnistin. Onko etsijän syy jos hän astuu harhaan? Jos hän liian varhaan hankeen kylmettyy? Minä tunnen, on vihdoin hetkeni tullut. En kysele mitään. Mut kuitenkin sammuvin silmin yhä katson itään. En armoa ano. En syytä ketään. Syyn itse pidän. Mut ihmettä varroten katson yhä puoleen idän.
Kulmia tuimistain nimes askelnopsa Akhilleus: "Kautt' älä polvien mult', älä vanhempain ano, koira! Kunp' oma vimmani sais minut silpomahan sekä syömään raa'altaan sinut, moiset työt olet mulle sa tehnyt!
"Nyt on minun mahdoton antaa niin suurta summaa. Näinä päivinä on minulla ollut jos jonkinlaisia menoja. Eilen viimeksi täytyi auttaa erästä rappiolle joutunutta raukkaa, entistä Upsala toveria. Hän sai kaksi sataa kruunua. Ja tuskinpa päivääkään kuluu, ettei joku ano yhden- eli toisenlaista apua".
Kuulit muulloinkin sinä mun rukoukseni aina, arvoon myös minut autit, akhaijeja löit kovin kohluin, niinpä sä nytkin taas mua kuule ja toivoni täytä. Enp' ano itseni vuoksi, ma jään liki laivoja leiriin, vaan kera kaikkien myrmidonein sotaveljeni laitan kamppailuun. Zeus, suo hänen voittaa, kaitsevasilmä!
Lankee Herran jalkoihin, Puhkee kyynelvirtoihin: Särjetty sun sydämes Uhriks anna Jesukses! Puplikaanin tavalla Ano hartaudessa: "Herra, ole armoinen, Olen suuri syntinen!" Luota lunastuksehen, Ansiohon Jesuksen, Jotta kuva Luojasi Sinussa niin kasvaisi!
NARRI. Oi, setä, parempi on kuulla imarruksia hovikaton alla satelevan, kuin seisoa täällä vesisateessa taivasalla. Mene sisään, setä hyvä; ano tyttäriltäsi siunausta! Yö tämmöinen ei sääli viisaita eikä narreja. LEAR. Suin täysin mylvi! Räisky, liekki! Pärsky, sade! Mun lapsian' ei myrskyt, sateet, liekit.
Sentähden kielsin ja käskin häntä Jeesuksen Kristuksen nimessä poistumaan. Poistuiko hän? kysyi Ulla. Hänen täytyi. Ei hän tahtonut, mutta Kristuksen korkeata nimeä vastaan ei kukaan jaksa seisoa. Se joka ei ano Jumalan apua kiusauksessa, on hukassa. Attila. Olenko minä sitten muuta sanonut!
Tää rakkautt' eikö? Me miehet, enemmän me puhumme Ja vannommekin enemmän, mut meissä Enemmän kuorta on kuin tahtoa, Ja valamme ne vaan on vahtoa. HERTTUA. Mut siskos, kuoliko hän lemmestänsä? VIOLA. Sisarista ja veljist' olen minä Jälellä yksin; kuitenkaan en tiedä Menenkö neidin luo? HERTTUA. Niin, sehän totta. Mene, helmi tämä hälle vie ja sano: Rakkautta pyydän, kieltoa en ano. Viides kohtaus.