United States or Peru ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lähemmä siirrä minut, jos on tarvis; Sano: tuota kylläymätönt' Edwardia Kun kantoi äitini, niin silloin York, Isäni ylvä, Ranskan sodass' oli; Ja, tarkoin aikaa laskettuaan, keksi, Ett' ei se lapsi hänen lapsens' ollut; Sen näki hänen kasvoistaankin, joiss' ei Tuon jalon herttuan piirrettäkään ollut. Mut varovasti, kaukaa siihen koske: Eläähän vielä, tiedät, äitini.
YORK. Tuon hoksannut jos oisin, totta maarin, Sill' oisin setä hyvää pistellyt Ja vielä tuntuvammin kuin hän mua. HERTTUATAR. Mitenkä, pikku York? No, anna kuulla. YORK. Hän kasvoi, sanotaan, niin joutuun, että Jo kaksituntisena leipää järsi; Ma vasta kaksivuotisna sain hampaan. Purevaa pilaa, mummo, eikö totta? HERTTUATAR. Mut, hyvä York, ken tuota sulle kertoi?
Asia lykättiin kumminkin toistaiseksi, sillä amerikalaisen New York Herald lehden omistajalta, Gordon Bennetiltä, piti ensin kysyä asiasta. Se oli nimittäin hän, joka ennen oli omalla kustannuksellaan lähettänyt Stanleyn etsimään Livingstonea.
Vannoimme Bolingbroken kuninkaaksi, Ja arvoonsa hän jääkäön ainiaaksi. HERTTUATAR. Kah, poikani Aumerle! YORK. Aumerle hän oli, Mut, ystävänä Richardin, ei enää; Nyt hänen nimensä on pelkkä Rutland. Vakuutin parlamentiss' että on hän Uudelle kuninkaalle kuuliainen. HERTTUATAR. Terveeksi! Keitä on ne orvokit. Joit' uuden kevään vehmas helma tuottaa?
YORK. Niinkuin teaterissa kansan silmät, Kun poistunut on lempinäyttelijä, Hitaasti kääntyy jälkeen-tulijaan, Tält' oottain pelkkää turhaa jaaritusta, Niin hekin, ehkä vielä hylkivämmin, Vilhuivat Richardiin; ei kukaan huuda: Jumala varjelkoon! Ei ilon ääni Hänelle lausu: tervetullut kotiin!
Taivaassa lohtu on, me päällä maan. Miss' on vain tuskaa, huolta, kärsimistä. Miehenne kauas pelastajaks läksi, Sill' aikaa toiset kodin tuhoo hältä: Ja minä pantu maata auttamaan, Jok' olen heikko tueks itselleni. Nyt seuraa juomingeita huono vointi; Nyt tutaan liehakoivat ystävät. PALVELIJA. Poiss' oli, herra, poikanne, kun saavuin. YORK. Vai poissa! Hyvä! Käyköön kuinka käy!
YORK. Jumal' armahtakoon! Mikä tuskain tulva Yht'aikaa syöksee tähän tuskain maahan! En neuvoa nyt tiedä. Suokoon taivas, Ett' oisi omasta ei syystä toki Pää multa viety milloin veljeltäni. Kuin? Viestit viel' ei matkall' Irlantiin? Mitenkä saada rahaa tähän sotaan? Tule; sisko, anteeks: käly, tarkoitin.
Olet hupsu, vaimo. No, poika, anna tänne kirjoitus! AUMERLE. Ahteeksi suokaa, sit' en näyttää tahdo. YORK. Ma vaadin, kuule; anna tänne, sanon! Ilki-kavallusta! Konna! Petturi! Orja! HERTTUATAR. Mikä on, mylord? YORK. Hoi! Tänne joku! Jumal' armahtakoon! Mikä kavallus! HERTTUATAR. Voi, mitä? Mik' on asia, mylord? YORK. Saappaani tänne! Satuloitse ratsu! HERTTUATAR. Mitä sanot?
Siellä on kaupunki nimeltä York, ja ennenkuin tullaan kaupunkiin Baltimoresta, kulkee rautatie korkean sillan ylitse. Tapahtuipa, että höyryvaunun kulkiessa sillan yli putosi hehkuvia hiiliä vaunun-uunista sillalle, ja siitä syntyi tulipalo. Tuulen puhaltaessa kovasti ja kun ei ketään ollut lähellä silloin, kun vaunut ohitse kulkivat, oli pian koko silta tulen vallassa ja paloi poroksi.
YORK. Te hairaan otatte, jos enemmän Te otatte kuin tulee. Taivas kostaa! BOLINGBROKE. Sen tiedän; siksi tahtoansa vastaan En asetukaan. Vaan ken tulee tuossa? Terve, Henrik! Eikö antau linna? PERCY. Kuninkaallinen siin' on varustus, Jok' estää pääsyn. BOLINGBROKE. Kuninkaallinenko? Ei kuningasta siellä?