United States or Saint Vincent and the Grenadines ? Vote for the TOP Country of the Week !


ELLI. Kysy, niin saat kuulla! Lausupa mulle kerran totta, lausu Elli kulta, Ootko koskaan tuntenut sa rakkauden tulta. Onkohan poian silmäykset vielä eläissäsi Koskaan saaneet lämpimäksi nuorta sydäntäsi? Yhden tiedän sorjan ja sievän, josta ma hiukan tykkään. Saisko tuota rakastaa, en ole kysynytkään. Ei ole tullut isännältä tuota kysytyksi, Saisko ottaa ystävää, vai täytyykö olla yksin.

Tiedän, kaikki mun soisivat sortuvan, Soisit minusta sun luopuvan, Mutta ystävääs et sinä unhoita, Vaikka sulta on hän kaukana. Juhana. Syystä viivyin, armahani; asioit' ol' mulla, Mutta nytpä olikin sen kiiruhumpi tulla. Luokses' riensin, Liisaseni, apuas pyydän, Jalon työn aion tehdä, jalon tuuman tiedän. Liisa. Tuuma tuo jo lausu mulle, auttaa koittelen, Mielelläni sua aina auttelen.

"'Se mäyrä on sinun pyytäminen, sanoi isä, 'mutta elä lausu sanaakaan, äidille, ennenkuin olet vissi, ettei peto taida päästä pakoon. Etsi nyt pesä, joka ei suinkaan taida olla kaukana siitä paikasta, jossa hänen ensiksi huomasit ja tunge sitte sinne saakka. "Aivan niinkuin isä sanoi, olin jo itsekin aikonut tehdä, sillä olen jo ennenkin mäyrän ottanut kiini.

Katsokaa, Kalevan miehet, tuolla jo joukkomme tulevat. TOISET: Aseisiin Kalevan kansa! Jo tulevat turmalaiset! TOISET: Tässä heitä uottakaamme. He tuovat valon ikuisen. ILMARINEN: Puhu Väinö, lausu Väinö! Päästithän Suvannon päivän? LEMMINK

Siinä on nisua ja mitä hänessä lie kaikkia, lausui hän tarjotessaan pientä myttyä. Kyllä nyt on rouva hiljastunut huudosta! virkkoi talonemäntä. Lausu rouvalle paljon kiitoksia hyväntahtoisuudestaan ja sano terveisiä, että pienempi poikani ei tarvitse enään kenenkään apua! lausui äitini. Hän on jo poissa näiltä mailta! No, siinä se nyt on! virkkoi sukkelakielinen piika.

Heidän serkkunsa ja tätinsä harjoittavat kumminkin samaa kiistoa. Ja samoin on laita joka alalla. "Pää seinän lävitse" on lukemattomain englantilaisten tunnussana, vaikk'eivät sitä lausu, ja tässä onkin se tarpeen, että heidän päänsä säännön mukaan ovat kovat, usein kovemmat kuin kovat seinät, ja että he todella pääsevätkin lävitse.

"Jatka! jatka!" huudahti hän, kun Isaak taukosi; "taikka ei herkeä ala uudestaan ja lausu monta kertaa kaikki päästä päähän, kunnes olen kiinnittänyt nämät kummalliset sanat mieleeni." "Kyllä, Cineas", lausui Isaak; "mutta nämät virret ovat ainoastaan vähäinen osa noista useista muista, jotka ovat elämäni tuki ja lohdutus; eikä ainoastaan minun elämäni, vaan koko poljetun kansakuntani."

Meist' onko, lausu, Herra poistunut Ja tahtonsa vain sulle ilmaissut!

Molemmat olivat nuoret ja voimakkaat. Uhkamielisesti olivat he kumpikin lähteneet takkaansa tuomaan. Severinin täytyi vaikeroita. Mari ei vaikeroinnut. Se eroitus nähdään joskus miesten ja naisten välillä. Siinä kun mieheltä pääsee valitus-huuto ei nainen tavallisesti lausu sanaakan.

"Sun lempesi se onpi Sun riemusi, siis mulle Nyt lausu mik' on lempi?" Hymyillen neiti siihen Nyt vastaa: "ruhtinani Ei tiedä sitä, kysyy: Oi tietäisinkö itse! Sen tiedän että muinoin Ajassa lapsuuteni Mun mielein oli aina Kuin lumi vuoriloilla Välissä maan ja taivaan, Niin ratki rauhallinen, Niin suojeltu, niin valkee, Mut niinpä kylmä myöskin.