Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Kuinkahan kävis, jos esimerkiksi jossain kukoistavassa rauhanlaaksossa sinua vastaan astelisi kuninkaantytär, kaunis kuin ruusu ja kukkanen, kepsauttelis luokses silkissä, saaleissa ja pumaatan hajussa, hehkuvassa kultahepenessä kuin riikinkukko, ja tällainen epeli astuis sinua vastaan ja tahtoisi halailla ja suudella sinua, niin kuinkahan kurjan sydämes kävisi? Minä kysyn, Simeoni.
HELKA. Enempi kuin aurinkoa, enempi elämätäni, häntä lemmin; jos minulle sydän on kylmennyt hänellä, sykkii vainen vaimollensa, kaiken kalleimman ylitse yhäti rakastan häntä. AINIKKI. Suuri on sydämes lempi. HELKA. Hetket tyhjätkin kuluvat. Myöhäist' on. Menen jo maata. AINIKKI. Hänestä uneksi, äiti! Tulta hoida; ovi lukitse! Luojat sua suojelkohon. Kolmas kohtaus.
Siirtyvät syrjään. Sano, Ilvoni, sinussa Milloin kevät heräsi? Milloinka sun sydämes silmä Päivän lemmelle teränsä Avasi? sanohan, armas! ILVO. Sinä kun tasaisna, tyynnä Astuit rohkean arasti Mun eteeni neuvotonna, Kuin hämille tullut hirvi Metsän kulkijan polulle, Sinä kainosti kysäsit: "Tyttö, suostutko sepolle?"
"Mutta Jumala, säätäessään teidän oman perheenne jäsenet vähän poikemmaksi teistä, on sen sijaan antanut teille kokonaisen kansan lapsiksenne." "Voi, Robert!" vastasi kuningas, "sinun sydämes on paremmin kuin minun luotu kuninkaan velvollisuuksia varten.
Ja pahimmin sa vihollista löit, kun kipeimmin sa kotiis ikävöit. Niin lakkas sota. Kotiin korpehes sun paloi ikävästä sydämes. Sa hiihdit läpi korven, kenttäin aavain. Mut pahemmin kuin polton sodan haavain sa tunsit peloittavan aavistuksen. Sa tulet. Pihan hankiin vajonneena sa löydät.
Silloin sanotaan: kuinkas paha, törkiä ja jumalaton ihminen ei tämä ollut?» Aivan viimeiseksi, ennenkuin pani kirjan kiinni ja lähti, hän luki tämän lauseen: »Minä tahdon tehdä sinulle enemmän hyvää kuin sinä saatat ajatella, jos sinä vaan annat sinun sydämes minulle».
Jos vapaammin joku kirjoittais, ei kustantajaa hän varmaan sais; ken auttaa tuota hän tohtiskaan pian oisivat kaikki jo niskassaan tuon "kallihin kansan vuoksi!" Siis jos sulla vapaampi aate lie, se sydämes soppeen piiloon vie, ett'ei sitä kansasi vainua vaan ja häiriy vanhassa rauhassaan. Sst! "kallihin kansan vuoksi!"
Vaikk' kivihohtein säihkyy vaattehes, Ei sädekään käy yöhön sydämes. Sen aikaa tiedän. Näin sun unissain Ja synkän yön näin sydämessäs vain Ja käärmeen näin, mi syö sun sydäntäs, Näin, kulta, kuink' on kurja elämäs. Niin, kurja oot, en vihaa kanna, en; Oi, kulta, jäimme kurjiks kumpikin. Siks kuin saa kuolo sairaan sydämen, Oi, kulta, jäämme kurjiks kumpikin.
Jospa vaan sydämes vartia oisin Ja huolilta maailman sen varjella voisin, Niin ilotkin iloitsisin sen kanssa Kuunnellen onnen kuiskettansa. No, tuohan sointuu oikein kauniilta ja todelliselta, minun mielestäni, sanoi Ludvig. Kuulostaa ikäänkuin sinä itse olisit rakastunut, veli Flaccus. Olisihan jo aikakin, vai mitä te sanotte, pojat?
On synkkä suru otsallasi sun; Murheelliseksi tekee myös se mun; Vaan virkas vaariseni murhees mulle, Niin toivon tuottaa ilon jälleen sulle. Ilosta sykkii sydämeni mun; Tahtoisin iloiseksi myöskin sun! Sä ainokainen säde elämäin, Oi, armas-Aina! vanhaa sydäntäin Viattomuutes vielä riemahuttaa, Sydämes' siisteys sen ilahuttaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät