United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !
ILPO Nyt jo miehetkin virteen yhtyy! Ilpolaan! meidän pirttiin! PANU Elä päästä häntä sinne! Salpaa ovet sisältä! Vie sana toisiinkin taloihin! Taipaleelle hänet yön selkään ajamme ILPO Entäs sitten? PANU Eksyy hankiin hukkuu ILPO No niin, nyt on ennallaan jo loi Panu lumonsa! PANU Joudu riennä!
Ja pahimmin sa vihollista löit, kun kipeimmin sa kotiis ikävöit. Niin lakkas sota. Kotiin korpehes sun paloi ikävästä sydämes. Sa hiihdit läpi korven, kenttäin aavain. Mut pahemmin kuin polton sodan haavain sa tunsit peloittavan aavistuksen. Sa tulet. Pihan hankiin vajonneena sa löydät.
Kuun valoon vaihtui verkkaan päivän valo ja katsoin korkeudestaan hankiin alas taas tähdet vahtivuoroillensa palas. Kuun liepehillä Venus kaihomiellä se vaelteli taivaan valtatiellä. Mut ylpeänä, muiden seuraa kaihtain, tuoll' Aldebaran, valoansa vaihtain, se piti iloansa yksikseen. Sen oli Hannu tehnyt tähdekseen. Kun metsä harveni, jo Hannu näki: tuoss' oli joen uoma, Poutunmäki.
Puh, puh, puh! puuskutti hän. Mutta kuta enemmän hän puhalsi ja puuskutti, sitä ylemmä tuli takassa yltyi, sitä enemmän liekki liedessä loimotti. Eikä vain hankiin helottanut eikä vain puita punannut, ylös taivaalle loimo lakeisesta yleni, ja hehkui tuli kaukaisiin kyliin, valo vieraille maille. Kovin koetti hän, ylen yritti... En tiedä, olisiko kerran sammumaan saanut.
Kerran syntyi Suomi vapaa, niinkuin syksy-yöstä syntynyt ois heimon sydän hengestä ja työstä; kerran suurtui Suomi, kerran pääsi päivää kohti, kerran sille taivonkannen kaikki tähdet hohti. Kiitos olkoon Messukylän jäykkäin jääkäreiden! Kiitos olkoon kaikkein kyläin miesten kylmenneiden, Moni sammui silmä nuori, Suomen poika nukkui, monen taaton, maammon toivo Suomen hankiin hukkui.
Katson elämään kuin ruumislautaan: tähän asti, tästä eespäin ei! Tänne jään, ma tänne hankiin hautaan kaiken, minkä mielen murhe vei. Siispä astua ma aion täällä, siks' kuin kumpu kaartuu kodoksein, katson kuuta Pöllyvaaran päällä, vierittelen virttä sydämein, muutun muuksi, olen mies jo toinen kuin mun tunsi veikot, tuttavat, armaskin tuo ainut... Ah, ma voinen uudistua niinkuin unelmat!
Kovin korpi kaikki ryskää, tuiki tuiskii kaikki Kainuu, järvet vankuu, vaarat jyskää, hankiin hevon harja painuu; päästänyt on Turjan-Lappi myrskysolmun kolmannenki, auk' on Tulitaivon tappi, vaarassa on Hurtan henki.
Monta Hämeen hankiin haipui, Messukylään kylmään vaipui, monta Kurun metsät vei. Aina eespäin! käsky kaikui. Voittoon, kostoon! korvet raikui taikka kuoloon, taapäin ei! Kunniata kaatuneille! Hetki vannoa on heille kautta kauniin synnyinmaan: Sen jos vapaus vaipuu milloin, nousee Vöyrin kaarti silloin, taasen meitä tarvitaan.