United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jouko ei ollut uskaltanut mennä palopaikalle eikä Ilpolaan, vaan oli jäänyt rantaan tulen loimoa katsomaan ja odottamaan, kuulisiko kenenkään rientävän paloa kohti. Siellä tapasi hänet Jorma, jonka Panun emäntä oli ajanut liikkeelle. Molemmat kuulivat he Panun sanat ovessa. Panu säpsähti ja kysyi tiukasti: Mitä sinä täällä, Jouko? Tulen näin palavan ... mutta johan taisi sammua, sopersi poika.
Sitäkin, sekin on minusta yhä vain vielä ihmettä mutta että se tämä meidän asiamme on mennyt semmoisella voimalla ja väellä, kuin se on mennyt! Kun minä ajoin ylös tuosta törmästä enkä mennytkään Ilpolaan, niinkuin ennen ... se nyt oli sittenkin tämä talo, joka oli se pirun pääkortteeri, jossa hän oikein elämöi! Herra puhdisti tämän kuin omalla kädellään.
Urvon aamuna varhain, kun muut naiset Ilpolaan menivät, herätti Panulan emäntä Joukon, ja outoja asioita hänelle ilmaisi. Nyt ei tehtäisikään jumalattomia taikoja, nyt pyhitettäisiin karja niiden suurimpain suojaan, jotka yksin auttaa voivat. Sanoi sen usein salaa tehneensä, mutta nyt ei pelättäisi, kun Panu oli poissa eikä Ilpottarelle mitään ilmaistaisi.
ILPO Nyt jo miehetkin virteen yhtyy! Ilpolaan! meidän pirttiin! PANU Elä päästä häntä sinne! Salpaa ovet sisältä! Vie sana toisiinkin taloihin! Taipaleelle hänet yön selkään ajamme ILPO Entäs sitten? PANU Eksyy hankiin hukkuu ILPO No niin, nyt on ennallaan jo loi Panu lumonsa! PANU Joudu riennä!
Toisia ajaa Ilpolaan ja kaikkiin muihinkin kirkonkylän taloihin, kutsutuita ja kutsumattomia, tahtovat tietysti olla kaikki, jotka vain voivat, joskaan ei häissä Haakmanni vainaan pojan, niin kuitenkin seuroissa Ilpolan suurissa pirteissä niiden jälkeen.
Auta armias, elävältä korventavat ... yhä yltyy! Emäntä työnsi heidät menemään ja riensi itse pihaan. Reita ja Jouko lähtivät voimainsa takaa potkimaan loimoa kohti, joka välistä väsähti, mutta sitten taas kasvoi. Reita riensi vanhaa latuaan, mutta Jouko kampesi Ilpolaan päin ja katosi pian näkyvistä. Jos tuli oli isän sytyttämä, oli isäkin siellä.
Iloinen on emännän mieli, kun vieras taloon tulee, puhelee hän. Harvoin tulette, usein ohi kuljette. Eihän ole isot tarjouksetkaan, mutta sen antaa talo, minkä taitaa ... istukaatte, ottakaatte! Useinhan käymme, aina on Ilpolaan asiaa, aina ovat tarjoukset toisiaan paremmat, mairittelee emännistä ensimmäinen. Aina ovat naapurit tervetulleet, sanoo Ilpotar uudelleen.
Ei ollut voudin käydessä ennen tätä tapaa noudatettu, mutta peläten hänen Annikkia itselleen vaativan ja nähtyään Karin tulleen saapuville, vaikkei ollut sanaa saanut, oli Panu mahdollista törmäystä välttääkseen ulottanut voutiinkin heimon vanhan tavan ja lähettänyt voudin pihaan ajaessa kaikki naisensa Ilpolaan.
Mutta kun Martti-pappi ja Reita tulivat Ilpolaan, olivat ovet kiinni, ulkoapäin teljetyt, ja tuvan porstuaan suljetut koirat haukkuivat ja ulvoivat, nousten vihaisimpaan vimmaan, kun pastori lukon ripaa kosketti. Menemme saunaan odottamaan, kunnes talonväki palaa.
Minä kastatan, menen illalla Ilpolaan, sinne kutsui. JOUKO Minäkin menen! EM