United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Eläimiä kutsu, Jotk' alastonna ilmain ärjyt kestää, Alttiina elementtein raivolle, Ja suojaa vailla, luontoaan vaan noutaa, Oo, niitä pyydä sua mairimaan. Niin näet, TIMON. Ett' olet narri sinä. Mene! APEMANTUS. Sa rakkaamp' olet mulle nyt kuin koskaan. TIMON. Sa vihatumpi. APEMANTUS. Miks? TIMON. Kun kurjaa mairit. APEMANTUS. En mairi, sanon vain, ett' olet raukka. TIMON. Miks etsit mua?
Jatkuuko kosto vielä haudan taa? Kirottu konna, sinut vangitsen; Mua seuraa, tottele, sun täytyy kuolla. ROMEO. Niin täytyykin; siks tänne tulinkin. Nuor' urho, älä kiusaa toivotonta; Pakene! Noita kuolleit' aattele! Niit' etkö pelkää? Pyydän sua, älä Mua raivoon kiihoita ja päällen' uutta Luo synnin kuormaa! Mene! Jumal'auta, Sa mulle rakkaamp' olet itseäni, Sill' aseiss' olen itseäni vastaan.
Niin kevytmielinen Laviniako Ja Bassianusko niin turmeltunut, Noin että hänen vaimostaan sais kiistää Ja sit' ei seurais rangaistus ja kosto? Pois, herrat, pois! Jos keisarinna tietäis Tään epäsoinnun syyn, niin suuttuis soittoon. CHIRON. Sen tietköön hän ja koko mailma: mulle Lavinia rakkaamp' on kuin koko mailma. DEMETRIUS. Kakara, nöyremp' ole valinnassasi Lavinia vanhimman on veljes oma.
Hyvästi, siskon'! Onnelliseks tullos, Jos toisen löydät, ken sun ansaitsee; Mua ystävänä muista! Juhani, Pois älä mua lähetä. Jos kuolla En ansaitsekaan kanssas, muuta toki Kuin kuolemaa en toivo. Miksi? Syyskö Se on, jos min' en sulle rakkaamp' ole Kuin joku toinen. Sydämes kuin voi se Niin kova samass' olla ja niin hellä! Hyvästi! Onnellisna kuolen nyt; Vaan sin' et kuolis niin.
NATHAN. Jos sitten käy, sijalle kalliin houreen kallis totuus, mua usko, Daja, rakkaamp' enkeliä on aina ihmiselle ihminen et minuun suuttune, jos toipuu hän ja lakkaa haaveksimast' enkeleitä ? DAJA. Niin hyvä ootte ja niin paha sentään! Mä menen! Kas, hän tuolla itse saapuu! RECHA ja EDELLISET. RECHA. Isäni, kokonaan siis palaattehan Mä teidän luulin edelt' äänenne vain lähettäneen.
Yhtäkaikki, olipa hän kuinka suuri narri tahansa, niin seurataan me häntä kuitenkin, viisain Spruch-Sprecher, saadaksemme meki osamme Nierensteinistä." Viideskolmatta luku. Se käytös, josta moitit minua, Kiitostas pikemmin ansaita voisi, Sill' en mä rakastais niin sinua, Jos mulle kunnia rakkaamp' ei oisi. Montrose. Kun kuningas Richard palasi telttaansa, käski hän tuoda nubialaisen luoksensa.
Riemu se vaan heti vie unosen, kuvahas pyrin kiinni, Yksinp' oon poloinen, kuullen vaan laulua sirkan; Silloin luoksesi, voi, huokaus sydämestäni nousee!» Annapa näin: »Elias, tosin oot sinä kultani kalliin!» Lausui ja vaikeni taas, silmässäpä kyynele kirkas Loisteli vienoinen »niin ei isäkään sua rakkaamp' Oo, ei äitinikään. Sinuhun minä luottelen aina.
»Oi valtias, kun korkean tään riemun, min minuun lietsot puheellas, ma luulen sun siellä, miss' on alku, loppu hyvän, näkeväs niin kuin nyt sen näen minä, se mulle rakkaamp' on; ja rakkain siksi kun tunnet sen sa Luojaa tuntemalla. Ma hälle näin. Hän mulle: »Toden jos sulle näyttää voin, sa kysymyksees saat kääntää kasvos kuin nyt käännät selän.
Siis, ma pyydän, Ken teist' on viisas enemmän kuin arka; Ken suosii vankkaa valtiot' enemmän, Kuin muunnoksia kammoo; kelle rakkaamp' On jalo elämä kuin pitkä ikä; Ken ruumiins' antaa tuiman lääkkeen valtaan, Kun henki vaarass' on, pois temmatkoon se Tuon monipäisen kielen: makeit' ei se Saa maistella, ne myrkkyä on sille.
»Oi valtias, kun korkean tään riemun, min minuun lietsot puheellas, ma luulen sun siellä, miss' on alku, loppu hyvän, näkeväs niin kuin nyt sen näen minä, se mulle rakkaamp' on; ja rakkain siksi kun tunnet sen sa Luojaa tuntemalla. Ma hälle näin. Hän mulle: »Toden jos sulle näyttää voin, sa kysymyksees saat kääntää kasvos kuin nyt käännät selän.