United States or United Kingdom ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala, miesten mielijuohtehista, akkojen ajatuksista! Kaa'a maalliset katehet, ve'elliset velhot voita! "Ole puolla poikiesi, aina lastesi apuna, aina yöllisnä tukena, päivällisnä vartijana, vihoin päivän paistamatta, vihoin kuun kumottamatta, vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen, pakkasen palelematta, kovan ilman koskematta!
Missä Kullervo? Hänt' etsin. Lähtee vasemmalle. Kellojen kalinan kuulen. Kiitos, metsä mieluiseni, Viel' on karjani elossa, Paimenen kiroista päässyt. Suojele, suloinen metsä, Vastakin vahingon alta Minun kaunis karja kulta. Sitä kaitse, kasvattele, Ruoki rasvamaitoiseksi, Että Ilmarin emäntä Sulostuisi voisulasta, Kalevalan kukkaseksi, Sepon itsensä iloksi.
Muut on muotoja: sisällys ylin vaan on yhteisjärki. Itseys on ihanin mahti, minkä sait sa syntymässä: älä anna pois ikinä! Väärin ne sanovat, jotka itse-uhrista puhuvat: minkä teet parasta, voitat, minkä teet alhaista, alenet. Pyhä on yksilön perintö. Kaitse taiten kalleutta tai jos tuhlannet, katoa niinkuin tähti taivahalta: sammu tyhjyyden tulena!
Siinä seppo Ilmarinen heitäikse Jumalahansa, Luojahansa luotteleikse. Sanovi sanalla tuolla: "Varjele, vakainen Luoja, kaitse, kaunoinen Jumala, ettei poika pois tulisi, emon lapsi lankeaisi Luojan luomalta lu'ulta, Jumalan sukeamalta! "Ukko, julkinen jumala, itse taatto taivahinen!
Ja on kuin Mari vastaisi hänelle kangastuolinsa penkiltä: »Johan sinä puhut niinkuin muistelisit matoisen maailman asioita. Eivätkö minun tyttöni ole kasvaneet ja eivätkö kaitse minun karitsojani ja hoida minun pienoisiani? Ja jos vaikka tuhatkertainen tuska minua odottaisi ja jos työlleni ei päiviä riittäisi, kieltäisinkö minä sinua, kun sinä minun luotani lepoa haet?
Tahtoisin häntä puhutella, sillä hän oli oikea paimen, joka tunsi lampaansa ja antoi heille tänään makupaloja, vastasin minä. Hän on luonnon sylissä Tiperian meren tykönä vannotettu: "Kaitse minun lampaitani, ruoki minun karitsojani!" On ovesta tullut sisälle lammashuoneesen, oman sydämmensä ovesta. Mistä sitten muut ovat tulleet? kysyi rovasti.
Varjele vakainen luoja, Kaitse kaunonen Jumala, Tuvilta tupakan juojan. Piippusankarin savuilta Savu silmät saastuttaisi, Mustuttais ihanan muovon.
Mutta kaitse kaunis Herra, Varjele vakainen Luoja, Akasta äkisevästä, Vaimosta pahatavasta! Ei pääse pahasta siitä Ilman armotta Jumalan, Turvatta totisen Luojan: Ei taia tulehen luoa, Saata ei syötteä susille, Kun ei surma suorin tehne, Tappane Jumalan tauti. Kant. Kukkuipa käkeä kaksi Kahen puolen korpinotkon; Satuin noita kuulemahan Hyv' oli kuulla kummaistaki.
Näki unta maammon maista. Puikoivat punaiset pulkat punaisilla kukkuloilla, siukoivat siniset petrat sinisillä virran-suilla, jolui joutsenet hopeiset, käet kukkui kultahiset, käet kukkui, linnut lauloi, vihannoivat viidat kaikki Lapin suuressa suvessa, yössä päivän paistamassa. Hyrähti hymyhyn huuli: "Luoja kaitse maammon maita!"
Kaitse, Luoja, köyhän karja, kaitse köyhän siemen, että kauan kukoistaisi väki Väinön niemen; jos et suone tyyntä säätä, suonet tuulta lauhaa, ettei sota, rutto, halla raasta Suomen rauhaa; meille, meidän lapsillemme rauhan askar anna, ettei tänne maailmalta vihan viestit kanna; tämän maan me varjellehet oomme vainon alta, tääll' on ahot autuaiden, valoisien valta.