United States or Samoa ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niin kuuluu laulu, jota köyhä poika lauloi joutsenista; mutia nyt tuskin kuultiin sen heikkoa ääntä. Pojan silmät pimentyivät, sillä hän oli raukea, niin raukea. Mutta nyt kuuli hän tavallisen suhinan ilmassa. Joutsenet tulivat ja laskeutuivat alas järvelle ja tervehtivät häntä ja sanoivat: "Mtten jaksat?" "Pian on kaikki hyvin", sanoi poika.
Ja jos tulet mulle sä morsioksi, Tääll' onnesi löydät; sä kultaa Saat vaatteiks, helmiä ruunuksi, Sua joutsenet valkeat soutaa.
Lennä, lennä lempeni, lennä yli vuorten! Ei ne estä vuoretkaan lempimistä nuorten. Kaks joutsenta virralla vierekkään ui salmia ulpukoiden ja tyyn' oli virta ja tyynessään kuvat valkeat kuvasti noiden. Tuli tuulispää yli virran ja maan ja mylvi ja viskoi multaa. Nyt joutsenet aaltoja soutaa vaan ja etsii entistä kultaa.
Mutta syksyn lähestyttyä ja kun vihmasade taas teki tuhansittain renkaita tyynen veden pinnalle, tuli raskas sydänsuru; sillä nyt matkustivat joutsenet ja nuori joutsen seurasi niitä heidän pitkällä retkellänsä.
Kuin airuet Taaton taivaisen, kointähdet korkean aamun, palas Suomen joutsenet jälkeen yön, jään, hallan ja hirmujen haamun, haki muinaista metsälampeaan, sen laineista laulun saarta, näki siellä nyt temppelin valkean päin pyrkivän taivahan kaarta.
"Joutseneltako, lapseni", vastasi majori; "silloinpa olisi se musta; sillä minä olen kuullut sanottavan, että joutsenet tällä puolella maanpalloa ovat mustat. Ei, Helenaseni, se ei ole joutsen, vaan luultavasti jonkun veneen purje. Miksi te sen luulette, Northland?" "Se on vene neliskulmaisine purjeineen", sanoi perämies silmäyttyänsä sitä kiikarilla.
Lammikon keskellä oli keinotekoinen pieni saari, johon ennenmainittu joutsenten uusi huone oli rakennettu kiinalaisen pagodin tapaan, koristettuna pykäharjalla ja tornilla. Kirkkaan lammikon pinnalla uiskentelivat joutsenet majesteettisen arvokkaasti.
Kokko kun kotona kuuli sen sorean Suomen soiton, heitti pentunsa pesähän; itse loihe lentämähän soittohon sulan urohon, Väinämöisen vääntelöhön. Korkealta kokko lenti, halki pilvien havukka, allit aalloilta syviltä, joutsenet sulilta soilta.
Muutoin on se näin: Kun kevät aallot kuohuu Ja metsä kukoistaa, Etäältä ääni kuuluu... Vaan sen ma ymmärrän. Se ään' on joutsenten, Ne uimaan tuli lampehen. Vaan kun ma siivet saan Tulen myöskin. Ja vielä iltamalla Mä näen joutsenet; Ui tähdet taivahalla, Ja niitä ymmärrän. Ne mua öisin viittailee, Maa tuntuu silloin ahtaalle. Vaan kun ma siivet saan Tulen myöskin.
"Minä olen ollut kovin kipeä, rakkaat pienet joutseneni", sanoi poika, "kovin kipeä, mutta katsokaas, minä en voinut kuolla, vaan tulin taas tänne ainoastaan teitä nähdäkseni." Niin puhui vaalea poika, sillä joutsenet olivat hänen ainoat ystävänsä täällä maailmassa, hänen ainoat tuttunsa.