United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Haa, mitä se oli?" Salama välähti, ja ukkonen jyrähti ankarammin kuin koskaan ennen. Aspa hypähti pystyyn. "Mikä tuo suuri talo tuolla on, Aspa? Tuo synkkä rakennus tuossa vastapäätä. "Salama on kai sytyttänyt sen. Palaako se?" "Ei, Jumalan kiitos. "Salama valaisi vain sitä. "Siinä ovat kuninkaan vilja-aitat." "Haa, te jumalatkin heitätte joskus salamanne harhaan." Kuningatar huusi niin.

Noin rukoellen pyys; sanat kuuli ne Pallas Athene, 121 pontta jo loi jäseniin, väen virkeän sai käsi, jalka, astuen luo sanat siivekkäät uroholle jo virkkoi: "Iliolaisia päin nyt huoleti käy, Diomedes, sillä sun rintaas loin saman pelkäämättömän tarmon, Tydeus joll', isäs, otteli ain', uros uhkeakilpi, siirsin myös sumun silmiltäs, mi ne verhosi ennen, että sa tarkoin voit tuta ihmiset kuin jumalatkin.

Silloin kerskaten Zeus noin virkkoi taivahisille: 'Kaikki te taivahiset, jumalattaret kuin jumalatkin, kuulkaa, kun minä lausun nyt, mitä mieleni laatii: päästää pintehikäs tänä päivänä Eileithyia poikasen, jonk' alamaisia kaikk' ovat ympäryskansat, heimoa urhojen, jotk' ovat itse mun juurtani ylhää. Here valtiatar jopa virkkoi viekkahin aikein: 'Et puhu totta sa nyt, lupaustasi tuota et täytä.

Etsiväthän tätä onnea itse jumalatkin, siis minäkin, oi Lygia, joka en tähän asti ole rakkautta tuntenut, seuraan heidän jälkiään ja etsin sitä, joka minulle antaisi rakkautta..." Hän vaikeni. Eikä vähään aikaan kuulunut muuta kuin veden loiskina, kun pikku Aulus viskasi siihen kiviä pelästyttääkseen kaloja.

Te tiedätte sen, niinkuin jumalatkin, Mit' ikään rahvaan korvaan kuiskikoot Nuo rauhanhäiritsijät ettei mitään Lainvastaist' ole tehty röyhkeille Tituksen pojille. Vaikk' onkin suru Hält' älyn pimittänyt, saako silti Hän meihin puuskiaan ja oikkujaan Ja kostoaan ja katkeruuttaan purkaa? Nyt kirjoittaa hän taivaalt' apua: Kas, tuo on Zeulle, tuo Apollolle, Hermeelle tuo, tuo sodan jumalalle!

Muutkin rupesivat nyt huutamaan: "Rankaise murhapolttajia! Jumalatkin vaativat kostoa." Nero istuutui, päästi pään painumaan rinnalleen ja vaikeni taasen, ikäänkuin häijyys, jolle hän oli korvansa kallistanut, olisi huumannut häntä.

Hän oli niin erinomaisen kaunis, ettei ainoastaan ihmiset häntä ihailleet, vaan myöskin ijankaikkiset korkeat jumalatkin. Apolloni, runouden ja laulun jumala, ihastui hänkin ylen määrin Hyakinton kauneuteen. Saadaksensa pitää kanssakäymistä hänen kanssansa, muuttihe päivänjumala ihmiseksi ja astui alas maan päälle Hyakinton luokse.

Loistoon kaikki jo maat loi Eos sahramivaippa, koolle kun kutsui Zeus salamoitsija kaikk' ikivallat; tuoll' ylihuipull' istuissaan moniharjan Olympon taivahisille hän lausui noin, ja he kuunteli kaikki: "Kaikki te taivahiset, jumalattaret kuin jumalatkin, kuulkaa, kun minä lausun nyt, mitä mieleni laatii.

Soitollansa hän ihastuttaa koko luonnon; ihmiset sitä ihailevat, vesissä silmin; itse jumalatkin siitä iloitsevat; vieläpä kaikki elävätkin maalta, ilmasta ja merestä kokoontuvat noita sulosäveliä kuuntelemaan. Sitten uroot pitkittävät matkaansa Pohjolaan.

Iras impi, Hyvästi kauaks aikaa! Kyy onko huulillani? Jos noin kauniist' Eriät elosta, niin kuolon isku On vain kuin rakastajan nipistely; Se koskee, mut on mieleen. Tyynnä lepäät? Noin kuollen maailmalle julistat, Ett'ei se ansaitse jäähyväisiä. CHARMIANA. Pakahdu, paksu pilvi; sada, että Sanoa voisin: jumalatkin itkee. CLEOPATRA. Häpeän tästä saan!