United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Enp' ole suuttunut, en sydämystynyt niin minä Hereen, aina hän on näet vastaan, jos miten päin minä päätän." Virkki, ja viestin vei heti Iris joutuvajalka, harjalt' Idan kiiti hän kohti Olympoa ylhää; juuri kun portist' ulkonivat monirotkon Olympon, heidät kohtasi seisauttain sekä Zeun sanat saattoi: "Seis, mihin on halu mennä, mi teillä on villitys mielen?
Silloin kerskaten Zeus noin virkkoi taivahisille: 'Kaikki te taivahiset, jumalattaret kuin jumalatkin, kuulkaa, kun minä lausun nyt, mitä mieleni laatii: päästää pintehikäs tänä päivänä Eileithyia poikasen, jonk' alamaisia kaikk' ovat ympäryskansat, heimoa urhojen, jotk' ovat itse mun juurtani ylhää. Here valtiatar jopa virkkoi viekkahin aikein: 'Et puhu totta sa nyt, lupaustasi tuota et täytä.
Kun sulopuolisoaan sisäll' ei siis keksinyt Hektor, kammion kynnykseltä hän virkkoi palvelijoille: "Kuulkaa, neitoset, vastatkaa tosi tarkka te mulle: Kunne on mennyt täältä nyt Andromakhe helo-olka, luo kälyn jonkun tai natonuorikon viehkeäverhon, vai pyhätössä Athenen lie, jumal-impeä ylhää kaunispalmikkoin kera palvoen iliotarten?"
En lepy ennen, en anna ma toisen taivahisista tulla akhaijeja auttamahan, kuin täyttynyt täysin uljaan Peleun poian on toivo jo tuo, johon kerran suostuin päätäni nyökäyttäin sinä päivänä, jolloin polvia kietomahan jumalainen luo Thetis astui, jotta Akhilleus sais hyvityksen, linnojen turma." Lausui noin; helo-olkainen heti totteli Here, harjalt' Idan lensi jo kohti Olympoa ylhää.
Mutta kun ylhää Zeut' oli palvonut uhraten, astui taas majahansa ja tuon pani maljan Akhilleus arkkuun; koht' ulos uudelleen tuli katselemaan edess' uksen, kuink' urot Ilionin ja akhaijit taisteli vimmoin.
Vastasi toimelias talon kaitsijatar, sanan virkkoi: "Hektor, käskyäs noudattain toden sulle ma virkan. Ei kälyn luon' ole, ei natonuorikon viehkeäverhon, ei pyhätössä Athenen hän, jumal-impeä ylhää kaunispalmikkoin kera palvoen iliotarten; suureen Ilionin meni torniin, kun hädän kuuli uhkaavan urojamme, jo voittavan aivan akhaijein.
Siispä, Olympon Zeus, sinä nyt vala korkea vanno, ett' ovat ympäryskansat kaikk' alamaisia sille, jonk' emo saalahanaan tänä päivänä saattavi maalle heimoa urhojen, jotk' ovat itse sun juurtasi ylhää. Virkkoi noin; mut Zeus kavaluutt' ei keksinyt lainkaan, vaan valan vannoi tuon; katumoiksipa totta se kääntyi.