United States or Anguilla ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ateena, Sparta, jotka muinen laati lakeja yhteiskunnan ylvään, hienon, niin pitkälle ei edistykseen päässeet kuin sa, mi laadit säännökset niin sorjat ett' usein puoliväliin marraskuuta ei kestä, minkä lokakuussa punoit! Kuink' usein muuttanut miesmuistiin yhteen sa ootkaan lakis, rahas, virkas, tapas ja vaihtanut myös kansalaisiasi!
Haluni usein oisi hävittää maan tasalle nää templit, linnat, pylväät, vain siks ett' uudestaan ne luoda voisin. Jo tuohon miettinyt oon keinonkin. Kaks kansaa täällä kiistää valtikasta, Ateena yks ja toinen Sparta, kumpi lopuksi voittaa, viel' ei tiedä kukaan.
Siis, kunnon kansalainen, Kun sisään astut, jätä ulos vihas; Ateena säästä, kehtosi, ja nuo, Jotk' ynnä syyllisien kanssa kaatais Vihasi raivomyrsky. Niinkuin paimen Lähestyy tarhaa, erittele sairaat. Vaan älä tapa kaikkia. 2 SENAATTORI. Min vaadit, Sen hymylläsi voitat pikemmin Kuin miekan iskulla.
Tää Timonin on viimeinen; hän, johon Imarre-helyjänne siroititte, Nyt huuhtoo kaikki pois, ja silmillenne Näin vihmoo oman konnuutenne huurut. Kaikk' ihmisten ja eläintenkin taudit Ruville teidät syökööt! Menetkö sä? Seis! Lainaa nyt ma annan, enkä ota. Hei, kaikki liesuun! Pitoihimme vasta Kaikk' olkoot konnat tervetulemasta. Pala, talo! Sorru, Ateena! Täst' ihan Ma ihmistä ja ihmisyyttä vihaan.
Kun pojat ponnisti sen, tuli Suomesta taasen Ateena, jällehen läksivät jäät, kumpusi kukkien vyöt, myös ihanteet monen immen ja Suomen sankarinaisen, kauneus kasvojen tuo, silmien aamu ja yö, koska ne ponnistaa pojat pohjolan kuin pedot korven puolesta kultaisen maan, sykkivän syntymämaan, miss' oli autuas olla ja aikamme armahin elää, kärsiä, nauttiakin, kuolla ja syntyä taas, tään suvun keskellä hirmuisen, jok' on rahvasta raakaa, vaan jumalissa min on juuri ja alku ja työ.
Tää aik' on aika sankarmuistojen, ei sankartöiden. Tääll' ei tilaa niille. Maa turvattu on, meri meille altis, Ateena kasvaa lauluin, tietein, taitein, ja niinkuin paasi liittyy paatehen, niin nousee maani mahtavuuden muurit. En luotu muurariks, en muiden töiden rakennusmestariksi. Olla tahdon ma omain aatteitteni arkkitehti.
Mutta jos olisi perää siinä, että Peisistratos vetosi puheena olevaan Iliaan säkeeseen, niin täytyisi kai olettaa, että se silloin jo oli runoelmassa luettavana. Joka tapauksessa näyttää siltä, kuin melkein koko Ateenaa koskeva kappale olisi sovitettu tekstiin aikana, jolloin Ateena jo oli melkoista mahtavampi, kuin minä se Homēroksen runoelmissa muuten esiintyy, ja jolloin mm.
Ateena teitä Tervehtii kahden senaattorin kautta; Oi, puhutelkaa heitä, jalo Timon! TIMON. Aurinko, joka virvoitat, nyt polta! No, puhukaa, te, hirtehiset! Purkoon Jokainen kunnon sana rakon kieleen, Ja joka viekas syököön kielen juurta Ja puhuessanne sen mädättäköön! 1 SENAATTORI. Arvoisa Timon, TIMON. Teidänlaisten kyllä Lien arvoinen, ja tekin Timonin.
TIMANDRA. Hirteen, hirmu! ALCIBIADES. Suo hälle anteeks, armas; kurjuus hältä Hukannut on ja upottanut järjen. Rahasta mull' on puute, kelpo Timon; Siks köyhä joukkonikin joka päivä On kapinassa. Surren kuulin, ett' on Ateena kurja, arvos unehuttain Ja urotyös, kun uhkas lähivallat Sen kukistaa, jos miekkas ei ja onnes, TIMON. Lyö rumpuas ja mene!
Ateena ja Jerusalem taistelevat ylivallasta, eivät ainoastaan koko ajanhengessä, vaan myös usein yksityisissä taiteilijasieluissa ja kirjallisissa ilmiöissä. Asianlaita on sama kuin niiden romantisten ja realististen ainesosien, joista yllä on huomautettu ja joita me tuskin koskaan todellisuudessa tapaamme toisistaan aivan erillään.