United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun siitä sitte joku ajoi ohi, joka kulki etelään päin, kuului tähän tapaan: "Menetkö kauppapuotiin tupakkia ostamaan, Lars!... Jos tulee hieno neito rattailla vastaasi, niin sano terveisiä Giljen kapteenilta; se on se minun tyttäreni, näet, joka palajaa pääkaupungista!"
»Mene, mene.» Odotettiin, vaan Liisa ei liikahtanut, painoi päänsä syvempään. »Ei, ei ole vielä saanut tarpeeksi kuria», arveli Lapin emäntä. »Mene nyt heti.» »Ei, eihän se rupea, näkeehän sen. Se haluaa vielä piiskoja.» »Haluatko sinä vielä! Menetkö vai pitääkö vielä piiskata? Mene nyt tai äiti piiskaa.» Liisa kohotti päänsä ja syrjäsilmällä katseli äitiä.
Kun kaikki muutkin olivat sinne kokoontuneet, eikä meillä kellään ollut sanaakaan toisillemme sanottavaa, työnnettiin venhe yhdellä töykkäyksellä takaisin vesille. Menetkö sinä perään, Samppa, vai menenkö minä? sanoi minulle Risto, jotain sanoakseen. Mene sinä vain, minä jään tänne kokkaan, sanoin minä ja jäin kokkatuhdolle seisomaan, kun venhe lähti liikkeelle.
OLAVI: Ei, mutta minä olen täällä. Elina, menetkö? Oliko sinulla niin tärkeää asiaa isällesi? ELINA: Hän aikoi kalaan Rankosen kanssa ... että teille olisi eineeksi tuores kalakeitto. OLAVI: Tosiaankin! Ne kunnon kuomat. ELINA: Niin, ja minun piti laittaa vähän evästä heille... Mutta sitten heitä ei enää näkynyt missään... Ja minä ajattelin...
»Menetkö sinä sitten taas?» kysyi uteliaana Elsa. »Menenpä tietystikin!» Elsaa olisi myös haluttanut, vaan mikä lie ollut, joka aivan kuin peloitti.
Ei, Marie Taglioni, keijukainen, tanssi vielä silloin lapsenkengissä, ja Jenny Lind, satakieli, ei vielä edes hengittänyt. Menetkö perille saakka? kysyi muuan nuori virkamies vieressään astelevalta toveriltaan. Menen, en ole koskaan ennen nähnyt sellaista, vastasi puhuteltu. Tulee sääli Odeliusta. Tunnetko siis hänet?
"Menetkö ulos tänä iltana, kuten tavallisesti?" kysyi Dora eräänä perjantaipäivänä päivällistä syödessä. Hän puhui teeskennellyn välinpitämättömällä äänellä eikä puhuessaan katsonut Eugeniin, vaan salvettirenkaaseen, jota pyöritteli vasemmalla kädellään. "Menen", vastasi Eugen lyhyesti, "miksi sitä kysyt?"
Mutta ketä muita?» »Levalan Lomppi, Iikan Antti ja...» Jo lupasi Esakin mennä. »Joko sinä olet kuullut, että Valeen ja Santran häät ovat tällä viikolla?» kyseli Kaapo. »Jo. Ja sieltä sinä saat kuulla kamaloita! Muista mun sanani.» »Menetkö sinne?» »Saa nähdä. Kamaloita sieltä vain kuuluu.» »Karin isäntäkin on kenkkäriksi kutsuttu.» »Olkoon.» »Se sanoi, että niissä häissä ei tapella.» »Niissäkö?
Hän katsoi Olavin silmiin niinkuin lapsi, jolta uupuu sana, vaan joka toivoo että hänen tarkotuksensa kuitenkin ymmärretään. Mutta Olavi tarttui kiivaasti hänen molempiin käsiinsä: »Menetkö sinä nyt kotiin?» kysyi hän niinkuin se olisi ollut elämän ja kuoleman kysymys. »Menen mutta olemmekos me...?» »Olemme!» huokasi Olavi kuin omille ajatuksilleen, puristi hänen kättään ja nousi.
En minä sitä jaksaisi nähdä... Ei semmoista rangaistusta sentään muutamain korvapuustien tähden ... varjele Luoja! En minä sitä tahdo... Kärsiköön hän vähemmän vaivaa tulevassa elämässä ... minä vähemmän tässä, parempi sillä tavalla. Sinä jumalaton! Menetkö sinä Kaikkivaltiaalle määräyksiä antamaan? Enkä mene.